Mahdais nyt iocu sano, Ah ioska mine tieteisin, quinga eli coska teme Somen maan Canssa ombi Christituxi tullut. Sihen lyhikeisist nein wastatan, Ette Anno Christi incarnati 1550. Rotzis wloswalittin yxi Kuningas, nimelde Eirck Sedwarin poica ionga me nyt S. Erickixi cutzuma, ioca sille samalla aijastaijalla, quin hen Kuningaxi tullut oli, rupeisi aijatteleman Christusen Vskon mös tehen Somen man wlosleuittexens. Lexi sen teden tänne swren Sotawäen lughun cansa, ia piti S. Henrickin mötens, ioca Vpsalas Pijspan oli, asetti nin sodhan Somalaisten wastan, iotca mös Finnixi cutzutan, ylitsewoitti heite otti sijtte heite Armohons ia ysteuexens, ia annoi sarnatta Jumalan Sanoija heiden edesens. Ja quin hen Cotians meni, ietti hen tesse S. Henrickin Pijspaxi ia Sarnaijaxi. Joca cochta mös toisna Woonna sen jelken Cooliaxi lötin. Ja ette hen oli Engelandist sughunen. Senteden mös aina sijtte tehenasti, ombi tesse Hijppacunnasa ninquin muisaki Latinan Kieli Kircoisa, Seurakunnisa, ia Jumalan palueluxes alati ia enimitten prucattu ia harioitettu. Jota mös ne Wanhat Kircon Ramatudh, quin kirkoissa leuteen wiele nyt, iulkisesta todhistauat. Ja telle wirghalla Somalaiset ensin tulit Christituxi. Mutta Anno domini 1248 nin yxi toinen Erick Kuningas, Lespe licanimelde, lehetti swren Sotauäen tänne Somenmaan, henen wäwuyns Birger Jerlin cansa, ioca sen Wäen Pämies oli, ia ylitzewoitti Hemalaiset. Mutta hen heite wainoisi ia ahdisti sihenasti, ette he annoit heidens Castetta ia Christituxi kääte. Nijlle hen sis annoi rauhan Hengens ia Tauarans päle. Waan nijlle muille Christitömille, eipe hen ychten rauha andanut sihenasti quin he Vskon wastanotidh. Ja telle modholla Hemalaiset ensin tulit Christituxi. Edespein ombi taas tieteminen ette Anno domni. 1293. nin se HErra Torgil Rotzin Marschi, cocosi palio Sotacanssa ia lehetti sen Carialan mahan. Sille ette ne Carialaiset teit aina wahingota Hemeen ia Somen maan päle. Ninquin ne mös olit aina swri wahingoita ennen tehnyet Christitudhen päle. Ja silloin Carialaiset ylitzewoitettin Rotzalaisist. JOtca silloin cochta Wiburin Linnan ia Caupungin rakensit. Carialaisten ia Wenhelaisten asettamisexi. Ja nin telle taualla mös Carialaiset ensin tulit Christituxi, ia kätijn Christin Vskohon.
Neiste mös nyt kylle aruatan ia merckiten, ette se Wdhen maan Randacanssa, Borghon ia Rasburin Läneis, ette mös caiki Lootolaiset, Calandis, ia Pohialaiset, iotca wiele tenepene Rotzinkielille puhuuat, ouat ollut Rotzista eli Gollandista ensin wlostulleet. Sille ette coska nämet Christittömet Somalaiset, iotca silloin Pacanat olit, ia manderis asuit, tachtoit Lootolaisija, tauans pereste wahingoitta, Nin heille olis tila ollut taicka Wenhelle eli Laiualla cochta Rotzin wältte turua ia apu sielde, ninquin Langoistans ia ysteuistens pytemen. Senteden he ouat cauuan ennen Christitudh olluet, quin ne mwdh temen Somen Hijppakunnan ia maan Asuuaiset. Nyt wimein, waicka neisse Canssoisa ouat moninaiset Kielet eli puhen tauat, nin, ette cuki neiste Makunnist, iotakin murta toisen Maankieliste, quitengin ette teme coco Hijppakunda Somen maxi cutzutan, ioca ombi ninquin mwidhen Äitei. Sille ette hen ensin tuli Christituxi, ia tesse Turussa ombi Maakunnan Eme kirko ia pijspan Stoli ia Istuin. Senteden ombi tesse P. Wdhen Testamentin kirioissa Somenkieli enimiten prucattu. Ja mös hädhen teden, coska tarue on anonut, ouat mös mwiden kielet, puhet ia sanat tehen siselotetud. Ja ei jhme ole, ette tesse Hijppakunnasa nin moninaiset puhet ouat. Sille, echke teme coco Somen Makunda ombi yxi Hijppakunda, nin se quitengin Seitzemen Päruchtinan Länein iaetan ninquin Jacobus Zeiglerus Landanus kirioittapi. Joista se Ensimeinen ia ylimeinen ombi se Etele ia pohia Some. Toinen Satacundia ylemeinen ia alamainen. Colmas Hemen maa. Nelies Carelia. Widhes Wsimaa. Cudes Rasburi. Seitzemes Ite Pohiama, ilman Calandi etc. Nin ette telle malla ia Hijppakunnalla nin monet seke Makunnat, ette Kielentauat leuten, Sille ette aina cussakin man Canssas mutomat erinomaiset puhen ia sanan laskut eli tauat, tosin harioitetan. Elken sis iocu Christittu ia Jumalinen Inhiminen, taica temen P. kirian Lukia, site pahaxi ottaco, ios tesse esken alghetussa Somenkielen Tulkituxes, iotakin osa olla exytty, outo ia camala, eli wdhesti pandu. Nam nihil simul inceptum, et perfectum esse constat. Waan ios iocu Jumalan ysteue, testelehin paramin taita osotta, henelle ombi wapa Echto annetu, Mutta catzocan ettei hen tuimasti kipelly.Mutta se olcohon iocaitzille wijsaille ia Oppimattomille neuuottu, olcon se Pappi, Caplani, Teini, coco ychteinen Canssa, ia cuki henen Wirghasans, ette hen Jumalan Sanoista iotca tesse kiriasa seisouat, wisusta waarinottais, nijsse alati waluodhen, nijte aijatelcan, muistacan, ia ninen ielkin alati eleken sihen ijancaikisen Elemen sachka. Jonga meille Caikille Jesus Christus andacon, AMEN.