1700-LUVUN TEKSTEJÄ - II ALMANAKKOJEN ARTIKKELIT

36. Martti Lutherin elämästä, almanakat 1735–1738

Isonvihan ajaksi tyrehtynyttä almanakkojen julkaisemista jatkoi 1726 Turun akatemian professori Nikolaus Hasselbom. Vuoden 1735 almanakassa Hasselbom toteaa käsitelleensä kirjoituksissaan jo kolmen vuoden ajan karjanhoitoa, etenkin lypsylehmiä, ja valinneensa uudeksi aiheeksi Martti Lutherin elämäkerran. Luther-aiheinen jatkokertomus ilmestyi liitekirjoituksena neljässä peräkkäisessä almanakassa: tekstit 36 A, 36 B ja 36 C. Alkuperäisten artikkelien tekstistä olen karsinut noin kolmanneksen.

36. A. Almanakka 1735

- -
Mutta etten minä suututais sitä Hywän suopa Lukia, olen minä tällä erällä¹ jättänyt sencaldaiset huonen ascaret², sillä se taidais tulla ikäwäxi aina tutkistellä sencaldaisita asioja³: Ja sentähden olen minä etzinyt⁴ sihen sijan ulos walita⁵ jotakin, cuin olis sekä suloinen että hyödyllinen⁶ muistutella, jota perän ajatellen, mieleni muistui erinomattain⁷ se callis⁸ Jumalan Mies Doctor Martinus Lutherus, jonga elämäkerran minä nytt lyhykäysesti tahdon kirjoitta, yhteiselle cansalle hywäxi, joille enimmäl osal eij ole tuttu, mitä suuria töitä Herra Jumala hänen, ehkä⁹ nijncuin sangen heikon asen cautta on tehnyt, sijnä, että hän andoi Pyhän Sanans ja oikian Opin walon jällens ylös nosta ja paista, joca cauwan aica oli maannut taickausten¹⁰ syngiäsä pilwesä peitettynä.

- -
Tämä callis⁸ Jumalan ase Doctor Martinus Lutherus on syndynyt yhdes caupungis, Isleb nimeldä, Saxanmaalla, wuonna jälken meidän wapahtajam callin⁸ syndymän yxituhatta neljäsata cahdexankymmendä ja colme, kymmendenä päiwänä Marras cuusa, cunnialista¹¹ ja Jumallisista ehkä⁹ köihistä¹² wanhemmista, Isän nimi oli Johan Luther, Äitin Margaretha Lindeman. Cohta hänen nuorudesans, nijn pijan cuin hänen ikäns sallei¹³, owat hänen wanhembans johdattanet händä muiden Christillisten ja hywäin awuin siwus¹⁴ kirjallisis harjoituxis, joisa hän sitä suuremman ahderuden on näyttänyt, cuin että hän oli luonostans nijhin taipunut¹⁵; Sentähden hän myös ikäns neljändenä wuonna toistakymmendä¹⁶ lähetettin Magdeburgin Schoulua käymän, cuusa¹⁷ hän wijwyi¹⁸ ainoastans yhden wuoden; mutta sieldä hän annoi¹⁸ itzens¹⁹ yhten caupungin Isenach nimeldä, josa hänen Äitins oli syndynyt, siellä hän käwi yhden Opettajan edes²⁰ neliä wuotta; Jolda²¹, cuin hän oli saannut sen hywän perustuxen cuin Schouluisa pannan corkiamban oppin ja tieton, andoi hän itzens¹⁹ Erfurtin Academian eli corkian Schoulun. Ja ehkä⁹ myös se maalinen wijsaus ja tieto oli sijhen aican caickinaisilla turhilla ja pimeillä kysymyxillä täytetty, nijn hywin täsä Academias cuin lawialla²² mualla, käsitti²³ hän cuitengin sen picaisudes²⁴, sillä hän oli suurella ymmärryxellä lahjoitettu²⁵, nijn että Oppenet Miehet pidit²⁶ hänestä paljon, ja tehtin hän²⁷ suurella ylistyxellä Magisterixi hänen ikäns cahdendena kymmendenä Wuonna.

Sen jälken on hän ruwennut erinomattain⁷ tutkiman oikeuden asioja³ ja nijsä itzens harjoitteleman cuin duomio istuimen tule²⁸, jota hän teki Omaistens neuwon jälken, jotca catzattaen²⁹ hänen angaran³⁰ ymmärryxens ja toimellisen puheliaisudens³¹ päälle, päätit³² sijtä, että hän taincaldaisisa ascareisa³³ olis epäilemätä ajallans Isänsä-maalle³⁴ hyödytyxexi. Mutta toisna wuonna sen jälken on hän wanhembains ja Omaistens tietämät andanut itzens¹⁹ Augustinin Munckein parwen³⁵; Johon muutamat sanowat sen ollen syyn, että hän oli sencaldaisen lupauxen tehnyt cosca hän angarasta³⁰ pitkäysen³⁶ leimauxesta ja jyrinästä oli peljästynyt ja cowin hämmästynyt: Lutherus itze, nijncuin Philippus Melanchton³⁷ kirjoitta, on sanonut, että hän on ainoastans etzinyt sencaldaista tila, cusa hän parhain sais tutkia Jumalan Pyhä tahto ja tulis opetetuxi oikias Jumalan tunnos, ja sais ilman esteitä elä Jumallisudes ja christillisyden harjoituxis.

- -
Cosca Lutherus oli otettu Munckein secaan³⁸, eli hän tarkasti nijsä säädyisä³⁹ cuin heidän etes⁴⁰ kirjoitetut olit, nijn että hän caickinaisis harjoituxis, Lukemises, Paastos ja Rucouxis on caicki muut woittanut, opettaen suurella ahkerudella sitä oppia cuin Seuracunnisa edes pandin ja josa hän itze oli harjoitettu. - - Ja että hän wissembi⁴¹ olis Pyhäin Raamattuin⁴² todistuxista, on hän suurella ahkerudella harjoitellut itziäs Hebraean ja Graecan kielisä⁴³, joilla kielillä perustus Raamatu⁴³ oli kirjoitetu: hän on wielä wiriästi⁴⁴ lukenut Wanhain kircon-Oppettajain ja Isäin⁴⁵ kirjoituxia, ja nijstä ulos hakenut, mitä he tästä asiasta owat pitänet²⁶ ja usconet. Mutta se taidais näkyä camalaxi⁴⁶, cuinga Lutherus, joca oli syndynyt Christillisistä wanhemmista ja nuorudesta caickinaises opis och⁴⁷ hywis awuis harjoiteldu, nijn että hän oli oppenut Mies, on ollut näin outo⁴⁸ Christin Opin pääcappaleisa; Nijn on tiettäwä, että sihen aican oli se taiwallinen Oppi ja wijsaus caickjnaisilla taickauxilla¹⁰ ja ihmisten säädyille³⁹ nijn täytetty ja pimitetty, että Ihmiset he waelsit⁴⁹ nijncuin syngiäs pimeydes; Silloin puhuttin uscosta aiwan wähä: mutta ansio ja hywät työt silloin lawialda²² ylistettin, Autuus opettettin sijnä seisowan⁵⁰, että paljon paastottin, pitkiä rucouxia pidettin, ruumis waiwattin⁵¹ ja omaisus pois jaettin, jotca caicki paitzi⁵² uscoa Jumalan edes on cauhistus. Mikä syngeys silloin on ollut, taittan sijtä arwata⁵³, että cansa ostit⁵⁴ rahalla syndein andexi saamista, eij ainoastans tehtyin, mutta myös tulewaisten ja wasta tehtäwäin syndein edestä josta kas⁵⁵ tällähin⁵⁶ pidemmäldä mainitan.

Cosca Lutherus oli ollut caxi wuotta Munckein parwes³⁵, on hän ikäns neljändena wuonna colmatta kymmendä⁵⁷ wihitty Papixi, Hierononuxelda⁵⁸ Pispalda Brandeburgis näillä wihkiys sanoilla: Ota walda lukea Sielun Messuija ja uhrata eläwitten ja cuolluitten edestä. Hänen ikäns cuudendena wuonna⁵⁹ eli caxi wuotta sen jälken on hän cuuluisan Oppins ja angarain³⁰ lahjains tähden oppetta⁶⁰, cutzuttu Churförstildä Friederichildä Saxis⁶¹ Professorixi Academian Wittenbergis, joca silloin äsken⁶² oli rakettu⁶³: Samana wuonna on Caupungin asuwaiset halainnet⁶⁴ ja pyytännet händä Opettajaxens ja kicrcko Herraxens joiden edesä⁶⁵ hän on sitten saarnanut ylitzen colmekymmendä ajastaica. Molemmat nämät wirat on hän suurella ylistyxella edes seisonut⁶⁶ caickein mielen noutexi⁶⁷. Nijn että Oppenet Miehet jotca ahkerudella händä owat cuuldellet⁶⁸, owat ihmetellet hänen suurta ymmärystäns ja wijsauttans: Nijncuin Doctor Martinus Mellerstadius⁶⁹ on sanonut: Että hän hawaitzi Lutheruxen tykönä⁷⁰ nijn corckian ymmärryxen, että hän jo edelläkättä⁷¹ taisi päättä³² sen, että hän oli muuttawa⁷² sen Opin, cuin sijhen aicana Schouluisa oppettettin. joca myös nijn tapahdui, josta me tulewana wuonna, Jumala suocon rauha⁷³, saamme tilan⁷⁴ kirjoitta pidemmäldä.