Isonvihan ajaksi tyrehtynyttä almanakkojen julkaisemista jatkoi 1726 Turun akatemian professori Nikolaus Hasselbom. Vuoden 1735 almanakassa Hasselbom toteaa käsitelleensä kirjoituksissaan jo kolmen vuoden ajan karjanhoitoa, etenkin lypsylehmiä, ja valinneensa uudeksi aiheeksi Martti Lutherin elämäkerran. Luther-aiheinen jatkokertomus ilmestyi liitekirjoituksena neljässä peräkkäisessä almanakassa: tekstit 36 A, 36 B ja 36 C. Alkuperäisten artikkelien tekstistä olen karsinut noin kolmanneksen.
- -
Mutta etten minä suututais sitä Hywän suopa Lukia, olen minä tällä erällä1 jättänyt sencaldaiset huonen ascaret2, sillä se taidais tulla ikäwäxi aina tutkistellä sencaldaisita asioja3: Ja sentähden olen minä etzinyt4 sihen sijan ulos walita5 jotakin, cuin olis sekä suloinen että hyödyllinen6 muistutella, jota perän ajatellen, mieleni muistui erinomattain7 se callis8 Jumalan Mies Doctor Martinus Lutherus, jonga elämäkerran minä nytt lyhykäysesti tahdon kirjoitta, yhteiselle cansalle hywäxi, joille enimmäl osal eij ole tuttu, mitä suuria töitä Herra Jumala hänen, ehkä9 nijncuin sangen heikon asen cautta on tehnyt, sijnä, että hän andoi Pyhän Sanans ja oikian Opin walon jällens ylös nosta ja paista, joca cauwan aica oli maannut taickausten10 syngiäsä pilwesä peitettynä.
- -
Tämä callis8 Jumalan ase Doctor Martinus Lutherus on syndynyt yhdes caupungis, Isleb nimeldä, Saxanmaalla, wuonna jälken meidän wapahtajam callin8 syndymän yxituhatta neljäsata cahdexankymmendä ja colme, kymmendenä päiwänä Marras cuusa, cunnialista11 ja Jumallisista ehkä9 köihistä12 wanhemmista, Isän nimi oli Johan Luther, Äitin Margaretha Lindeman. Cohta hänen nuorudesans, nijn pijan cuin hänen ikäns sallei13, owat hänen wanhembans johdattanet händä muiden Christillisten ja hywäin awuin siwus14 kirjallisis harjoituxis, joisa hän sitä suuremman ahderuden on näyttänyt, cuin että hän oli luonostans nijhin taipunut15; Sentähden hän myös ikäns neljändenä wuonna toistakymmendä16 lähetettin Magdeburgin Schoulua käymän, cuusa17 hän wijwyi18 ainoastans yhden wuoden; mutta sieldä hän annoi18 itzens19 yhten caupungin Isenach nimeldä, josa hänen Äitins oli syndynyt, siellä hän käwi yhden Opettajan edes20 neliä wuotta; Jolda21, cuin hän oli saannut sen hywän perustuxen cuin Schouluisa pannan corkiamban oppin ja tieton, andoi hän itzens19 Erfurtin Academian eli corkian Schoulun. Ja ehkä9 myös se maalinen wijsaus ja tieto oli sijhen aican caickinaisilla turhilla ja pimeillä kysymyxillä täytetty, nijn hywin täsä Academias cuin lawialla22 mualla, käsitti23 hän cuitengin sen picaisudes24, sillä hän oli suurella ymmärryxellä lahjoitettu25, nijn että Oppenet Miehet pidit26 hänestä paljon, ja tehtin hän27 suurella ylistyxellä Magisterixi hänen ikäns cahdendena kymmendenä Wuonna.
Sen jälken on hän ruwennut erinomattain7 tutkiman oikeuden asioja3 ja nijsä itzens harjoitteleman cuin duomio istuimen tule28, jota hän teki Omaistens neuwon jälken, jotca catzattaen29 hänen angaran30 ymmärryxens ja toimellisen puheliaisudens31 päälle, päätit32 sijtä, että hän taincaldaisisa ascareisa33 olis epäilemätä ajallans Isänsä-maalle34 hyödytyxexi. Mutta toisna wuonna sen jälken on hän wanhembains ja Omaistens tietämät andanut itzens19 Augustinin Munckein parwen35; Johon muutamat sanowat sen ollen syyn, että hän oli sencaldaisen lupauxen tehnyt cosca hän angarasta30 pitkäysen36 leimauxesta ja jyrinästä oli peljästynyt ja cowin hämmästynyt: Lutherus itze, nijncuin Philippus Melanchton37 kirjoitta, on sanonut, että hän on ainoastans etzinyt sencaldaista tila, cusa hän parhain sais tutkia Jumalan Pyhä tahto ja tulis opetetuxi oikias Jumalan tunnos, ja sais ilman esteitä elä Jumallisudes ja christillisyden harjoituxis.
- -
Cosca Lutherus oli otettu Munckein secaan38, eli hän tarkasti nijsä säädyisä39 cuin heidän etes40 kirjoitetut olit, nijn että hän caickinaisis harjoituxis, Lukemises, Paastos ja Rucouxis on caicki muut woittanut, opettaen suurella ahkerudella sitä oppia cuin Seuracunnisa edes pandin ja josa hän itze oli harjoitettu. - - Ja että hän wissembi41 olis Pyhäin Raamattuin42 todistuxista, on hän suurella ahkerudella harjoitellut itziäs Hebraean ja Graecan kielisä43, joilla kielillä perustus Raamatu43 oli kirjoitetu: hän on wielä wiriästi44 lukenut Wanhain kircon-Oppettajain ja Isäin45 kirjoituxia, ja nijstä ulos hakenut, mitä he tästä asiasta owat pitänet26 ja usconet. Mutta se taidais näkyä camalaxi46, cuinga Lutherus, joca oli syndynyt Christillisistä wanhemmista ja nuorudesta caickinaises opis och47 hywis awuis harjoiteldu, nijn että hän oli oppenut Mies, on ollut näin outo48 Christin Opin pääcappaleisa; Nijn on tiettäwä, että sihen aican oli se taiwallinen Oppi ja wijsaus caickjnaisilla taickauxilla10 ja ihmisten säädyille39 nijn täytetty ja pimitetty, että Ihmiset he waelsit49 nijncuin syngiäs pimeydes; Silloin puhuttin uscosta aiwan wähä: mutta ansio ja hywät työt silloin lawialda22 ylistettin, Autuus opettettin sijnä seisowan50, että paljon paastottin, pitkiä rucouxia pidettin, ruumis waiwattin51 ja omaisus pois jaettin, jotca caicki paitzi52 uscoa Jumalan edes on cauhistus. Mikä syngeys silloin on ollut, taittan sijtä arwata53, että cansa ostit54 rahalla syndein andexi saamista, eij ainoastans tehtyin, mutta myös tulewaisten ja wasta tehtäwäin syndein edestä josta kas55 tällähin56 pidemmäldä mainitan.
Cosca Lutherus oli ollut caxi wuotta Munckein parwes35, on hän ikäns neljändena wuonna colmatta kymmendä57 wihitty Papixi, Hierononuxelda58 Pispalda Brandeburgis näillä wihkiys sanoilla: Ota walda lukea Sielun Messuija ja uhrata eläwitten ja cuolluitten edestä. Hänen ikäns cuudendena wuonna59 eli caxi wuotta sen jälken on hän cuuluisan Oppins ja angarain30 lahjains tähden oppetta60, cutzuttu Churförstildä Friederichildä Saxis61 Professorixi Academian Wittenbergis, joca silloin äsken62 oli rakettu63: Samana wuonna on Caupungin asuwaiset halainnet64 ja pyytännet händä Opettajaxens ja kicrcko Herraxens joiden edesä65 hän on sitten saarnanut ylitzen colmekymmendä ajastaica. Molemmat nämät wirat on hän suurella ylistyxella edes seisonut66 caickein mielen noutexi67. Nijn että Oppenet Miehet jotca ahkerudella händä owat cuuldellet68, owat ihmetellet hänen suurta ymmärystäns ja wijsauttans: Nijncuin Doctor Martinus Mellerstadius69 on sanonut: Että hän hawaitzi Lutheruxen tykönä70 nijn corckian ymmärryxen, että hän jo edelläkättä71 taisi päättä32 sen, että hän oli muuttawa72 sen Opin, cuin sijhen aicana Schouluisa oppettettin. joca myös nijn tapahdui, josta me tulewana wuonna, Jumala suocon rauha73, saamme tilan74 kirjoitta pidemmäldä.