1700-LUVUN TEKSTEJÄ - II ALMANAKKOJEN ARTIKKELIT

36. Martti Lutherin elämästä, almanakat 1735–1738

36. B. Almanakka 1736

Continuatio¹ P. Lutheruxen elämäkerrasta.

COolme wuotta sen jälken matkusti P Lutherus Ruomin², muutaman eripuraisuden tähden, cuin Munckein seasa³ oli ylöstullut⁴: Ja cosca hän samana wuonna sieldä palais, on hän wihitty P.⁵ Raamatun Doctorixi, colmandena kymmendenä ikäns wuonna, Churförstin⁶ Friederikin custannuxella Saxis, joca oli cuullut hänen saarnawan, ja ihmetellyt hänen lahjojans, nijn opisa, ulospuhesa⁷ cuin itze elämäsä. Wuonna 1517. lähetti Pawi Leo X. nimeldä⁸ hänen käskyläisens ulos ymbärin caickia maacundia, caupitzeman Aflati⁹ kirjoituxia ja myymän syndein andexi andamusta rahan edestä.

- -
Tästä tuli P. Lutherus kehoitetuxi¹⁰, Jumalan Pyhäldä Hengeldä waicutettu¹¹, kirjoittaman taincaldaista Jumalatoinda menoa wastan joca oli wastoin Jumalan P.⁵ Sana, hywä Omatundo ja Rackautta, opettaen, ettei autuus osteta rahalla, eikä autuutta ansaita hywillä töillä, waan että Ihminen tule sulasta Jumalan armosta uscon cautta wanhurscaxi ja autuaxi. Hän löi wielä kirjoituxens Linnan kirkon owen Wittemberis¹² päiwä ennen Pyhän Miesten päiwä, cutzuen nijtä jotca toisin luulit ja opetit, että he tulisit hänen cansans Academian juttua pitämän¹³, ja julkisesti näytäisit P. Raamatusta mikä perustus heille oli heidän oppins ja menohons ja jos hän olis erhettynyt¹⁴: Mutta määrättynä päiwänä ej näkynyt siellä kengän¹⁵ händä¹⁶ wastamas, waan paremmin¹⁷ monda oppenuista Miehistä luit hänen kirjoituxians suurella ahkerudella ja halulla

Pawin käskyläiset, ettei he näkyis¹⁸ huonommaxi Lutherusta, kirjoitit jällens händä wastan, erinomattain¹⁹ se häpemätoin²⁰ Tecelius²¹, corkiasti julistaen Pawin suurta walda, ia näiden Aflati-kirjoitusten⁹ hyödytystä, cutzuen Lutheruxen wäärä oppisexi ja wietteljäxi, hän lähetti myös kirjoituxens Pawin tygö täynens candeita hänen päällens. P. Lutherus, joca eijkä tainnut uscoa, että Tecelius ja hänen cumpanins Pawin tiedosta ja tahdosta²² nijn Jumalattomast opetit ja elit, kirjoitti myös Pawin tygö sangen nöyrästi ja rucoili, ettei hän²³ corwins otais hänen²³ wihansuopains candeita²⁴, jotca walhettelit²⁵, hänen²³ asettawan itziäns händä²³ wastan ja poisluopunen Seuracunnasta, ehkä²⁶ hän²³ oli peräti syytöin

- -
Nytt wuonna 1518. annoi²⁷ Keisar Maximilianus²⁸ cocon cutzu waldacunnan Ruhtinat ja yhteiset sädyt²⁹ Herran päiwille Ausburin¹², päättämän cuinga Christicunnan perindö wihamies³⁰ Turcki, joca oli maan sisälle langennut³¹ suurella sotajoucolla, tulis estetyxi; Sinne lähetti myös Pawi Legatins Cardinalin Cajetanus nimeldä³² käskyn cansa, että hänen piti caickella muoto³³ laittaman³⁴ Lutheruxen Ruomin² Pawin citationin³⁵ ja cutzumisen jälken, siellä itziäns³⁶ wastaman ja ansaitun rangaistuxens ulosseisoman, ellei hän itziäns parannais³⁷ ja oppins pois kielläis³⁷

- -
Seurawaisna Wuonna 1519. olit coosa Churförsti Trierist³⁸, Hertua Yrjänä Saxist, hänen Radins³⁹, Academia, Bårgmästari ja Raadi Leipzisä⁴⁰, ioiden läsnä olles Doctor Lutherus palion cansan cocouxes⁴¹ cowasti Taisteli⁴² Doctor Johan Ecciuxen⁴³ cansa, Pawin wallasta, Ihmisen wapasta tahdosta, kiras-tulesta, catumuxesta, syndein andexi samisesta ja Hengelisestä hallituxesta⁴⁴, wahwistaen puhens P.⁵ Raamatun todistuxilla ja anoen että läsnäolewaiset tahdoisit coetella heidän puhetans ja päättä mitä oikein olis⁴⁵; Johan Eccius eij tahtonut suostua, eijkä myös pitä hänen⁴⁶ cansans pidembätä cansa puhetta⁴⁷. Ja nijn cuin sijhen aijkan myös tapahdui mutos sinä maalisesa hallituxesa, sinä että Keisar Maximilianuxen cuoleman jälken walittin hänen sians Spanian⁴⁸ Cuningas Carl Ruomin Keisarixi widennes sildä nimeldä⁴⁹, hänen ikäns cahdendena kymmendenä wuonna. Ja nijncuin hän lapsudesta oli ylös caswatettu ja harioiteldu Pawilaisten opisa, nijn hän myös wastais⁵⁰ sitä oppia; oli cuitengin sinä siwus⁵¹ yxi toimellinen ja hurskas Herra; Hänen tykönäns etzei⁵² Lutherus warjellusta, rukoilen nöyrimmäst että hän⁵³ itze otais hänen⁵³ asians tutkiaxens, ja jos hänellä⁵³ olis wäärys, nijn hän⁵³ oli walmis Rangaistusta kärsimän.

- -
Cosca Lutherus tämän cuuli [nim. että paavi Leo oli polttanut Roomassa hänen kuvansa ja kirjoituksensa] cocois⁵⁰ hän Studentit⁵⁴ Wittenberis ja ylös polti julkisesti Pawin lain ja sen nykyisen päätöxen; toisna Päiwänä cosca hän luki⁵⁵ Academias, waroitti hän caickia että he wisusti cartaisit heitäns⁵⁶ Pawin willityxestä ja petollisestä opista, jos he muutoin tahdoit autuaxi tulla ja ijancaickisen autuden periä. - -