Virtuaalinen vanha kirjasuomi
  1. 1500-luku: Mikael Agricola
  2. 1500-luku: Muita tekstejä
  3. 1600-luku: Uskonnollinen proosa
  4. 1600-luku: Lakikieli
  5. 1600-luku: Lyriikka
  6. 1600-luku: Arkisempaa suomea
  7. 1700-luku: Lyhyt proosa
  8. 1700-luku: Laki- ja sanomalehtikieli
  9. 1700-luku: Tilapäisrunous
  10. 1700-luku: Muita tekstejä








1700-LUVUN TEKSTEJÄ – II ALMANAKKOJEN ARTIKKELIT

36. Martti Lutherin elämästä, almanakat 1735–1738

36. C. Almanakat 1737–38

COsca nyt Keisar Carl V.1 sitten cuin hän wuonna 1520. oli crunattu, seurawaisna wuonna 1521. matcusti herranpäiwille Wormsin2, Kyseli hän Churförstildä Friederikildä Saxist3, joca handä seurais, Lutheruxesta ja hänen opistans, josta Churförsti sai tilan4 anoa, että Keisari cutzuis Lutheruxen Ruomin, cusa hän hänen5 ja caikein läsnä olewaisten edes sais tilin tehdä opistans.

- -
Nijn pian cuin Lutherus tämän kirjan6 sai, walmisti hän itzens muutamain ystäwittens cansa matcustaman sinne, ja cosca he Caupungita lähestyit7, rupeisit7 hänen ystäwäns warottaman händä ettei hänen pitänyt sihen sisälle menemän8, josa nijn monda wihamiestä ja Pawin engelitä jotca händä wäijyt7 cosca9 oli, muistuttaen hänelle sitä, cuin sata ajastaica ennen oli tapahtunut sille jumalliselle Miehelle Huss10 nimeldä, cosca hän Sigismunduxen11 Kirjotuxen ja lupauxen päälle tuli sihen cocouxen cuin oli Costnixes12, cuinga Pawilaiset hänen kijnniotit7 ja eläwäldä poldit7, cosca eij hän totellut Pawia ja uskostans pois luopunut: Mutta P. Lutherus wastais7, ehkä13 Satanas14 caickella wäellä15 etzi16 estä, ettei totuus sencaldaises suuresa cocouxes tulis edes tuotetuxi17, nijn oli hän cuitengin walmis caupungin menemän, ehkä13 siellä olis nijn monda perkelettä cuin tijliä cattoin päällä, cusa hän Keisarin, Ruhtinan, ja paljon cansan edes saa oppins julista ja uscons tunnustuxen tehdä.

Toisna päiwänä sitten cuin hän oli tullut caupungihin, tuli hän Keisarin käskyn jälken edes, Cardinali Eccius18 kysyi häneldä jos19 hän oli kirjottanut ne kirjat cuin hänen nimelläns olit prändätyt20, ja jos hän oli hawainnut erhetyxens21 nijsä ja tahdoi nijstä pois luopua eli eij.

- -
Cuin nytt Pawilaiset22 sen näit, ettei he uhkauxella eikä wiettellyxellä tainet käändä23 händä pois oikiasta opista, etzeit24 he ylitzen puhua Keisarita, että hän annais25 hänen kijni otta ja tappa, sanoden ettei Keisari ollut welcapää lupaustans pitämän sencaldaiselle uppiniscaiselle, joka willitti26 cansa, ja asetti itzens Seuracunda ja Esiwalda wastan. Mutta Keisar Carl wastais: ehkä13 caikesa mailmasa eij löytäis27 totutta nijn eij cuitengan se pitänyt putuuman28 Keisarilda, eikä sanut lupaustans muutta cuitengin saatit he [= paavilaiset] nijn paljon matcan, että Keisari andoi duomita Lutheruxen ja ne jotca hänen opisans ripuit29 culkeuten30, andoi myös Ecciuxen cautta käske, että Lutheruxen piti laittaman itzens pois31 sitä pikemmin cuin paremmin, andaen hänelle aika yxi colmatta kymmendä32 päiwä tacaperin33 matcusta, mutta sinä siwus34 andoi hän waroitta händä cowasti, ettei hänen tiellä pitänyt35 mitän opettaman eikä cansa willittämään26.

- -
Cosca Churförsti Friedrich sai sen culla että Lutherus oppins tähden oli duomittu piti hän sijtä surua36 ettei hän Pawilaisten wäijymisten cautta tiellä tulis surmatuxi37, ja sen tähden lähetti muutamia Adelsmiehiä parhaista ystäwistäns, jotca maan tiellä oudisa38 watteisa carkaisit7 nijden päälle cuin händä seuraisit7 ja cosca ne olit7 paon ottanet39, temmaisit7 he Lutheruxen ulos waunuista ja weit7 hänen yhten wahwan linnan cuin cutzutan Wareberg40; cusa hän oli kymmenen cuucautta, ja siellä ollesans kirjoitti monda caunista kirja.

P. Lutheruxen cuolemasta.
- -
Wuonna 1525. andoi Lutherus itzens41 christillisen awiolijtton yhden42 wapasucuisen neitzen43 cansa Catharina von Boren44 nimeldä, näyttäen sen cansa, että naiminen, cosca se P. Pawalin neuwon jälken cunniallisesti pidetän, on caickille nijlle soweljas ja luwallinen, jotca sihen ikän ja tilan tullet owat, joco45 se on Pappi eli Nunna. Tästä tulit7 Pawilaiset, jotca toisin opetit7, wielä enämmän kehoitetuxi46 kiuckuun Lutherusta wastan. Ehkä13 nyt Pawilaiset erinommattain47, caickella wäellä48 etzeit49 surmata Lutheruxen, ja sen cautta puhtan opin ulossammuta, nijn warjeli cuitengin Jumala hänen ihmellisesti, ja andoi hänen työllens sen menestyxen, että hänen oppins ja tunnustuxens kirjallisesti HErrainpäiwillä Ausburis wuonna 1530. tuli sisälle annettuxi50 Latinan ja Saxan kielellä, ja julkisesti ylösluetuxi: johon se jumallinen Churförsti Saxis Johannes51 paljon autti52.

- -
Mutta seitzämändenä päiwänä toistakymmendä Helmecuusa, wuonna yxituhatta wijsisata neljänkymmend ja cuus53, rupeis tautti händä cowemmin waiwaman, nijn että hänen täydyi walitta kiwun tähden cuin hänellä oli rinnasa; ja ehkä13 hän oli sangen heicko, nijn oli hän cuitengin yhdesä rualle54 Poicans ja ystäwittens cansa sekä puolipäiwäst että ehtolla, pitäen heidän cansans sillä wälilla jumaljsta ja suloista cansa puhetta55. - -
Jälken ehtollisen56 otti hän caputettu hirwen sarwe57 sisälle läkityxexi tautia wastan, ja laski itzens58 wuotelle lepäman, sitten cuin hän oli hywästi jättänyt ja hywä yötä toiwottanut ystäwillens, jotca läsnä olit, sanoi hän wielä: rucoilcat hartahast Jumalata, että hän tahdois meidän seasam59 warjella pyhän Evangeliumin opin: Sillä Pawi ja cocous Tridentis60 aikoiwat hirmuisia asioia.

Cosca hän sen oli sanonut, oli hän äneti, ja sai lewon nijn että hän nuckuis: Mutta puoli yön aicana heräisi hän jällens unestans, taudin kiwun ia cowuden tähden cuin enäni, ja walitti että händä cowin rinnoista ahdisti. Ja cuin hän nyt hawaitzi että hän oli tääldä eriäwä61 ja cuoleman hetki lähestyi, rucoili hän Jumalata näillä sanoilla:

- -
Cosca hän sen rucouxen jälken, wielä muutaman kerran oli hartailla huocauxilla sieluns Jumalan haldun andanut, nuckuis hän herrasa pois hiljaisesti nijncuin makian unehen, ilman jotacuta tusca ja hengen ahdistusta taudista ja ruumin kiwusa, nijn paljon cuin hawaita taitin62. Näin on tämä callis63 mies Lutherus cuollut Isänsä maalla, josta hän edesmennenä aicana monda wuotta oli ollut eroitettu; ja tapahdui tämä hänen cuolemans wuonna yxi tuhatta wijsi sata neljäkymmendä ja cuus jälken Christuxen syndymän, cahdexandena päiwänä toistakymmendenä Helmecuusa64, hänen ikäns colmandena wuonna seitzämättäkymmendä65. Sen jälken nijn johdatettin66 hänen ruumins toisna päiwänä kello caxi jälken puolen päiwän christillisellä caunistuxella67 Försteildä, Grewildä ja paljon cansan cocouxelda68 caickinaisista säädyistä P. Andreaxen kirkoon, nijncuin cuuluisemban69 siellä paicasa, cusa Doctor Jonas70 piti caunin ruuminsarnan, textin selittäin, cuin oli otettu P. Pavalin edellisestä Epistolasta Thessalonicerein tygö ja neljännestä lugusta71.

- -
Nijn on nyt lyhykäisesti täsä kirjoitettu P. Lutheruxen syndymä, elämä ja cuolema.