1700-LUVUN TEKSTEJÄ – II ALMANAKKOJEN ARTIKKELIT

36. Martti Lutherin elämästä, almanakat 1735–1738

36. C. Almanakat 1737–38

COsca nyt Keisar Carl V.¹ sitten cuin hän wuonna 1520. oli crunattu, seurawaisna wuonna 1521. matcusti herranpäiwille Wormsin², Kyseli hän Churförstildä Friederikildä Saxist³, joca handä seurais, Lutheruxesta ja hänen opistans, josta Churförsti sai tilan⁴ anoa, että Keisari cutzuis Lutheruxen Ruomin, cusa hän hänen⁵ ja caikein läsnä olewaisten edes sais tilin tehdä opistans.

- -
Nijn pian cuin Lutherus tämän kirjan⁶ sai, walmisti hän itzens muutamain ystäwittens cansa matcustaman sinne, ja cosca he Caupungita lähestyit⁷, rupeisit⁷ hänen ystäwäns warottaman händä ettei hänen pitänyt sihen sisälle menemän⁸, josa nijn monda wihamiestä ja Pawin engelitä jotca händä wäijyt⁷ cosca⁹ oli, muistuttaen hänelle sitä, cuin sata ajastaica ennen oli tapahtunut sille jumalliselle Miehelle Huss¹⁰ nimeldä, cosca hän Sigismunduxen¹¹ Kirjotuxen ja lupauxen päälle tuli sihen cocouxen cuin oli Costnixes¹², cuinga Pawilaiset hänen kijnniotit⁷ ja eläwäldä poldit⁷, cosca eij hän totellut Pawia ja uskostans pois luopunut: Mutta P. Lutherus wastais⁷, ehkä¹³ Satanas¹⁴ caickella wäellä¹⁵ etzi¹⁶ estä, ettei totuus sencaldaises suuresa cocouxes tulis edes tuotetuxi¹⁷, nijn oli hän cuitengin walmis caupungin menemän, ehkä¹³ siellä olis nijn monda perkelettä cuin tijliä cattoin päällä, cusa hän Keisarin, Ruhtinan, ja paljon cansan edes saa oppins julista ja uscons tunnustuxen tehdä.

Toisna päiwänä sitten cuin hän oli tullut caupungihin, tuli hän Keisarin käskyn jälken edes, Cardinali Eccius¹⁸ kysyi häneldä jos¹⁹ hän oli kirjottanut ne kirjat cuin hänen nimelläns olit prändätyt²⁰, ja jos hän oli hawainnut erhetyxens²¹ nijsä ja tahdoi nijstä pois luopua eli eij.

- -
Cuin nytt Pawilaiset²² sen näit, ettei he uhkauxella eikä wiettellyxellä tainet käändä²³ händä pois oikiasta opista, etzeit²⁴ he ylitzen puhua Keisarita, että hän annais²⁵ hänen kijni otta ja tappa, sanoden ettei Keisari ollut welcapää lupaustans pitämän sencaldaiselle uppiniscaiselle, joka willitti²⁶ cansa, ja asetti itzens Seuracunda ja Esiwalda wastan. Mutta Keisar Carl wastais: ehkä¹³ caikesa mailmasa eij löytäis²⁷ totutta nijn eij cuitengan se pitänyt putuuman²⁸ Keisarilda, eikä sanut lupaustans muutta cuitengin saatit he [= paavilaiset] nijn paljon matcan, että Keisari andoi duomita Lutheruxen ja ne jotca hänen opisans ripuit²⁹ culkeuten³⁰, andoi myös Ecciuxen cautta käske, että Lutheruxen piti laittaman itzens pois³¹ sitä pikemmin cuin paremmin, andaen hänelle aika yxi colmatta kymmendä³² päiwä tacaperin³³ matcusta, mutta sinä siwus³⁴ andoi hän waroitta händä cowasti, ettei hänen tiellä pitänyt³⁵ mitän opettaman eikä cansa willittämään²⁶.

- -
Cosca Churförsti Friedrich sai sen culla että Lutherus oppins tähden oli duomittu piti hän sijtä surua³⁶ ettei hän Pawilaisten wäijymisten cautta tiellä tulis surmatuxi³⁷, ja sen tähden lähetti muutamia Adelsmiehiä parhaista ystäwistäns, jotca maan tiellä oudisa³⁸ watteisa carkaisit⁷ nijden päälle cuin händä seuraisit⁷ ja cosca ne olit⁷ paon ottanet³⁹, temmaisit⁷ he Lutheruxen ulos waunuista ja weit⁷ hänen yhten wahwan linnan cuin cutzutan Wareberg⁴⁰; cusa hän oli kymmenen cuucautta, ja siellä ollesans kirjoitti monda caunista kirja.

P. Lutheruxen cuolemasta.
- -
Wuonna 1525. andoi Lutherus itzens⁴¹ christillisen awiolijtton yhden⁴² wapasucuisen neitzen⁴³ cansa Catharina von Boren⁴⁴ nimeldä, näyttäen sen cansa, että naiminen, cosca se P. Pawalin neuwon jälken cunniallisesti pidetän, on caickille nijlle soweljas ja luwallinen, jotca sihen ikän ja tilan tullet owat, joco⁴⁵ se on Pappi eli Nunna. Tästä tulit⁷ Pawilaiset, jotca toisin opetit⁷, wielä enämmän kehoitetuxi⁴⁶ kiuckuun Lutherusta wastan. Ehkä¹³ nyt Pawilaiset erinommattain⁴⁷, caickella wäellä⁴⁸ etzeit⁴⁹ surmata Lutheruxen, ja sen cautta puhtan opin ulossammuta, nijn warjeli cuitengin Jumala hänen ihmellisesti, ja andoi hänen työllens sen menestyxen, että hänen oppins ja tunnustuxens kirjallisesti HErrainpäiwillä Ausburis wuonna 1530. tuli sisälle annettuxi⁵⁰ Latinan ja Saxan kielellä, ja julkisesti ylösluetuxi: johon se jumallinen Churförsti Saxis Johannes⁵¹ paljon autti⁵².

- -
Mutta seitzämändenä päiwänä toistakymmendä Helmecuusa, wuonna yxituhatta wijsisata neljänkymmend ja cuus⁵³, rupeis tautti händä cowemmin waiwaman, nijn että hänen täydyi walitta kiwun tähden cuin hänellä oli rinnasa; ja ehkä¹³ hän oli sangen heicko, nijn oli hän cuitengin yhdesä rualle⁵⁴ Poicans ja ystäwittens cansa sekä puolipäiwäst että ehtolla, pitäen heidän cansans sillä wälilla jumaljsta ja suloista cansa puhetta⁵⁵. - -
Jälken ehtollisen⁵⁶ otti hän caputettu hirwen sarwe⁵⁷ sisälle läkityxexi tautia wastan, ja laski itzens⁵⁸ wuotelle lepäman, sitten cuin hän oli hywästi jättänyt ja hywä yötä toiwottanut ystäwillens, jotca läsnä olit, sanoi hän wielä: rucoilcat hartahast Jumalata, että hän tahdois meidän seasam⁵⁹ warjella pyhän Evangeliumin opin: Sillä Pawi ja cocous Tridentis⁶⁰ aikoiwat hirmuisia asioia.

Cosca hän sen oli sanonut, oli hän äneti, ja sai lewon nijn että hän nuckuis: Mutta puoli yön aicana heräisi hän jällens unestans, taudin kiwun ia cowuden tähden cuin enäni, ja walitti että händä cowin rinnoista ahdisti. Ja cuin hän nyt hawaitzi että hän oli tääldä eriäwä⁶¹ ja cuoleman hetki lähestyi, rucoili hän Jumalata näillä sanoilla:

- -
Cosca hän sen rucouxen jälken, wielä muutaman kerran oli hartailla huocauxilla sieluns Jumalan haldun andanut, nuckuis hän herrasa pois hiljaisesti nijncuin makian unehen, ilman jotacuta tusca ja hengen ahdistusta taudista ja ruumin kiwusa, nijn paljon cuin hawaita taitin⁶². Näin on tämä callis⁶³ mies Lutherus cuollut Isänsä maalla, josta hän edesmennenä aicana monda wuotta oli ollut eroitettu; ja tapahdui tämä hänen cuolemans wuonna yxi tuhatta wijsi sata neljäkymmendä ja cuus jälken Christuxen syndymän, cahdexandena päiwänä toistakymmendenä Helmecuusa⁶⁴, hänen ikäns colmandena wuonna seitzämättäkymmendä⁶⁵. Sen jälken nijn johdatettin⁶⁶ hänen ruumins toisna päiwänä kello caxi jälken puolen päiwän christillisellä caunistuxella⁶⁷ Försteildä, Grewildä ja paljon cansan cocouxelda⁶⁸ caickinaisista säädyistä P. Andreaxen kirkoon, nijncuin cuuluisemban⁶⁹ siellä paicasa, cusa Doctor Jonas⁷⁰ piti caunin ruuminsarnan, textin selittäin, cuin oli otettu P. Pavalin edellisestä Epistolasta Thessalonicerein tygö ja neljännestä lugusta⁷¹.

- -
Nijn on nyt lyhykäisesti täsä kirjoitettu P. Lutheruxen syndymä, elämä ja cuolema.