1700-LUVUN TEKSTEJÄ - II ALMANAKKOJEN ARTIKKELIT

37. Ruotsi-Suomen historiaa, almanakat 1742, 1745–48

37. B. Ruotsin hallitsijat Kustaa Vaasasta Kaarle XII:een, almanakka 1746

WIelä nyt seura lyhykäisesti Cuningoista, jotca Ruotzis hallinnet owat, sitten cuin se puhdas Evangeliumin oppi siellä, tuli wastan otetuxi.

GUSTAVUS Erikin poica WASE¹, hän synnyi Lindholmas Roslagis² 12. p. Maalis cuusa, wonna 1490. Cosca hän pääsi Juutin fangiudest³ ja tuli cotia Isänsä maalle, nijn hän urhollisest sen pelasti wihollisistans, ja poisajoi sen jumalattoman Christiernin⁴, ynnä⁵ hänen joucons cansa. Wuonna 1521, 24 p. Elocuusa, walitzit waldacunnan säädyt hänen yhteisesti waldacunnan Esimiehexi. W 1523, 6. p Kesä cuusa, nijn hän⁶ Strengnesis uloswalittin Ruotzin Cunningaxi, ja w. 1528 cruunattin hän⁶ Upsalas 12. p. Helmecuusa. Wuonna 1560 cuoli hän Ruotzin Caupungisa⁷ 29. p. Syyscuusa, sitä suuremmalla alammaistens surulla, cuin että hän hallitzi erinomaisella lemmellä⁸.

ERICUS XIV⁹. Cuningas Gyöstän poica, synnyi w. 1533, 12. p. Joulucuusa. w. 1561, 19. p. Kesä cuusa crunattin hän, ja astui Isäns istuimella. Sitten cuin hän yhdes ja toises tappeluxes¹⁰, oli wihollisens woittanut, ja waldacunnalle rauhan saattanut, nijn hän rupeis hirmuisexi¹¹ alammaisians wastan, nijn että hän andoi muutamia waldacunnan wanhemmista¹² päiwildä poisotta; jonga tähden he suutuit hänen¹³, ja panit pois hallituxesta. Hän cuoli w. 1577 Örebyyn¹⁴ Linnas 25 p. Helmecuusa, ja haudattin Arosis¹⁴ 31. p. Maalis cuusa.

JOHANNES III¹⁵. Cuningas Gyöstän poica, ja Erikin weli, ehkä¹⁶ toisesta äitistä, synnyi w 1537, 17. p. Joulu cuusa. Hänen asetit Säädyt waldacunnan istuimella, sitten cuin he hänen weljens hyljännet olit, ja crunattin hän⁶ Upsalas w. 1569, 10. p. [heinäkuuta] Hänen täydyi ynnä⁵ hänen corkian Puolisansa¹⁷ cansa, sitä ennen hänen weliäns¹⁸ hallituxen aican, istua Linnas wijsi ajastaica cowas fangeudes. Tämä on ollut muutoin yxi jalo ja ylistettäwä Cuningas, jollei hän olis ollut nijn hieno opin asioisa; hänen Drottningis Catharina Jagellonica Cuningas Sigismunduxen¹⁷ Tytär Puolast, joca oli ylös caswatettu Pawin opisa, sai hänen ylitze puhutux, eij ainoastans saldiman¹⁹ Pawilaisten olla waldacunnas, mutta myös heidän oppians ylösauttaman, ja nijn saattaman alammaisians jällens sihen pimeyten, josta he hänen Isäns ylistettäwän kijwauden ja ahkeran surun²⁰ cautta olit hänen hallituxens aicana tullut pelastetuxi.

- -
Cuitengin, nijn äckäis²¹ Cuningas wimeiseldä²² tämän erhetyxens, ja andoi jälken Drottningin cuoleman aja caiki Pawilaiset ulos waldacunnast. w. 1592. 17 p. Marras cuusa cuoli hän Ruotzin Caupungis, ja w. 1594, 1 p Helmecuusa haudattin hänen Ruumins Upsalas.

Sigismundus²³, Cuningas Johannexen poica, synnyi w. 1566, 20. Heinäcuusa, hänen wanhemittens olles fangeudes. Hänen Aitins Isän jälken nijn hän cruunattin w. 1587. Puolan Cunningaxi; ja w. 1594, 9. p. Helmecuusa, crunattin hän Upsalas Isäns jälken Ruotzin Cuningaxi, erinomattain²⁴ sillä lupauxella, että hänen piti ylönandaman²⁵ Pawin opin josa hän oli ylöscaswatettu, ja eij ainoastans itze wastan ottaman, sitä oikiata P.²⁶ Lutheruxen oppia, mutta myös sen edest caickella wäellä²⁷ wastaman²⁸. Ja cuin eij hän sitä tehnyt, waan wastoin walans pysyi endisis erhetyxisäns, etzein²⁹ wäkiwallalla ajetta³⁰ itzens hallituxen, niin eroitit itzens waldacunnan säädyt hänestä ja hänen Perilisistäns peräti³¹ w. 1600. hän cuoli sen jälken w. 1632, 30. p Huhticuusa.

CAROLUS IX³². Cuningas Gyöstän poica, ja Johannexen Weli, joca oli Sigismundin Isä, walittin Ruotzin Waldacunnan Säädyildä³³ Ruotzin Cuningaxi, sitten cuin he Sigismunduxest itzens eroittanet olit. Synnyi w. 1550, 4 p. Locacuusa, cruunattin w. 1603. 15. p Maaliscuusa Upsalas, cuoli Nyköpingis w. 1611, 30. p. Locacuusa. Hän on caiken elinaicans ollut sangen kiwas wastaman puhtan Ewangeliumin opin puolest ja nijtä holhonnut, jotca sentähden waiwattin³⁴.

GUSTAVUS ADOLPHUS³⁵, Cuningas Carolin poica, synnyi Ruotzis w. 1594, 9. p Joulucuusa. Hän walittin cohta jälken hänen Isäns cuoleman Cuningaxi. Cruunattin Upsalas w. 1617, 1. p. Locacuusa, sitten cuin hän edellä oli päättänyt rauhan Juthin³ cansa w 1613, ja Ryssän³⁶ cansa 1617. Samana wuonna cuin hän crunattin, nijn hän säätti³⁷ Academian eli corkian Schoulun Upsalas, opetailla³⁸ sijnä heidän palcans, ja harjoitzewaisille heidän stipendiumins³⁹, ja sen caicki cuningalisella custanuxella omasta tawarastans⁴⁰, wielä hän asetti³⁷ neljä Gymnasiumi⁴¹ ja monda Schoulu, nuorucaisten ja erinomattain köyhäin harjoituxexi⁴². Sitten oli hänellä sota hänen Langons Sigismunduxen cansa, jolda hän woitti Rigan⁴³ ja muutamija muita caupungeita. Sitten cuin hän oli tehnyt hänen [Sigismundin] cansans rauhan cuudexi wuodexi; nijn hän andoi itzens sijhen cuuluisan Saxansotan, auttaman nijtä Ruhtinoita, jotca⁴⁴ Keisarilda ja Pawilda wainottin sen puhtan opin tähden: josa Sodas hän myös woitaisans w. 1932, 6. p. Marrascuusa, hengens andoi Lützin caupungin tykönä. Haudattin Ruotzis w. 1634. 22 p. Kesäcuusa.

CHRISTINA, oli Gyöstä Adolphin sen suuren⁴⁵ ainoa Tytär ja perilljnen, synnyi w. 1626, 8 p. Joulucuusa, ja crunattin w. 1650, 20. p. Locacuusa Ruotzin caupungisa. Tähän asti, sitten cuin hänen Isäns cuoli, joca jätti hänen cuuden ajastajan wanhax jälkens, nijn edes seisoit⁴⁶ wijsi Raadiherroista⁴⁷ hallituxen, ja uscollisten Sotaherrain cautta päätit⁴⁸ onnellisest sen aljetun Saxansodan w. 1648. Sillä wällillä w. 1640, nijn hän andoi raketa Academian, joca on Turusa⁴⁹, ja säätti³⁷ sinä opettaille³⁸ heidän palcans, nijncuin myös harjoitzewaisille⁵⁰ stipendiumeita³⁹; wielä säätti hän cuusi Gymnasiumi⁴¹ ja nijn monda Schoulua. W. 1654, 6. p. Kesäcuusa ylössanoi⁵¹ hän Upsalas hallituxen, jonga peräst hän läxi pois waldacunnast ja matcusti Ruomin⁵², cusa hän wastanotti Pawin opin⁵³, ja cuoli siellä w. 1689, 9. p Huhticuusa.

CAROLUS GUSTAVUS eli Carolus X⁵⁴, Gyösta Adolphin Sisaren poica, synnyi Nyköpinnis w. 1622, 24 Marras cuusa, hänen Isäns oli Pfaltz-Grewi Rheinis⁵⁵ Johannes Casimirus nimeldä. W. 1654, sitten cuin Drottningi Christina oli eroittanut itzens hallituxest, nijn crunattin hän Upsalas 7 p. Heinäcuusa; sitä ennen hän oli Generalissimus⁵⁶ eli Päämies, sotajoucon ylitze Saxansodas. Cohta jälken cruunauxen, nijn läxi hän sotaan Puola ja Danskia⁵⁷ wastan, jotca hän waadei⁵⁸ rauhan. w. 1660, 23. p. Helme cuusa cuoli hän Götheboris Herranpäiwillä. CAROLUS XI⁵⁹ Cuningas Carlen Gyöstän Poica ja ainoa waldacunnan perillinen, synnyi w. 1655, 24. p. Marras cuusa, hänen Aitins oli Drottning Hedwig Eleonora⁶⁰, Printzessa Holstenist Hertuan Friderikin Tytär. Hänen nuorudesans, sillä hän jäi wijdennellä wuodella Isäns jälken⁶¹, edes seisoi⁴⁶ hänen Äitins ynnä wijden wanhimman cansa waldacunnan Raadist⁶² hallituxen, sihen asti cuin hän itze tuli sihen ikän, että hän sen taisi itze edes seisoa; joca tapahdui w. 1672. Sen jälken w. 1675, 28 p. Syyscuusa cruunattin hän Upsalas. - -
W 1675. sodei⁵⁸ onnettomast Churförstejä⁶³ wastan MarckBrandeburis⁶⁴, ja cadotti⁶⁵ sen cautta ne maat cuin Ruotzilla oli Saxas. - -
w. 1679 sai hän jällens tacaisin mitä hänellä Saxanmaalla ennen ollut oli, rauhan cautta cuin päätettin Nimwegis⁶⁶. Cuin hän nyt caikista wihollisistans oli pääsnyt, ja alammaisillens sen suloisen rauhan toimittanut, nijn hän caikella ahkerudella etzei⁵⁸ wahwista waldacunda wihollista wastan, ja autta alammaisens woiman ja hywän elämän; eij hän sallinut että kellengän piti tapahtuman wääryttä, wielä piti hän oikiasta opista erinomaisen warin. Cosca hän näin ylistettäwäst oli hallinnut, cuoli hän Ruotzin caupungis w 1697, 5. p Huhticuusa. CAROLUS XII⁶⁷. Cuningas Carlen poica, synnyi w. 1682, 7. p. Kesäcuusa; hänen Äitins oli se⁶⁸, hänen suurten ja erinomaisten Cuningallisten awuins⁶⁹ tähden corkiast cuuluisa Ruotzin waldacunnan Drottningi Ulrica Eleonora, Princessa Danmarkist⁷⁰. w 1697, 14 p. Joulucuusa crunattin Cuningas Carle XII Ruotzin caupungis. Tämän Sangarin ja suuren Sota Herran Työt, hänen onnens ja onnettomudens sodasa, owat awarommat cuin ne täsä lyhekäisesti taitais käsittä⁷¹; ne owat wielä jocaitzen muistos ja cuuluisat ymbärins maailma. Wuonna 1718, 30. p. Marras cuusa, andoi hän hengens Norjes yhden fästningin⁷² alla, cuin cutzutan Fridrichshall⁷², cusa hän ammuttin, ja w. 1719, 26. p. Helmecuusa haudattin Ruotzin caupungis.