1700-LUVUN TEKSTEJÄ - II ALMANAKKOJEN ARTIKKELIT

37. Ruotsi-Suomen historiaa, almanakat 1742, 1745–48

37. C. Kaarle XII, almanakat 1747, 1748

MEnnen wuotisesa Ajanlugusa¹, puhuimme mutammille sanoilla ainoastans, sijtä suuresta ruotzin Cuningasta ja Sota Herrasta, CARLESTA XII. waan nijncuin ei sillon tila² myöden andanut pidemmäldä kirjotta; nijn tahdomme nytt awarommalda³ ylösluetella Hänen Maj:tins cuuluisat, ja merckiliset⁴ työns, sekä hänen onnens, että onnettomudens sodasa.

CAROLUS XII. synnyi Stockholmis sijnä 17. p. Jun. W. 1682. Cuningas Carle XI. oli hänen Isäns, ja Drott. ULRICA ELEONORA hänen Äitins.⁵ W. 1686. rupes hän harjoiteleman itziäns Christin opin pää cappalis, ja caickinaisis tarpellisisa tiedoisa, Stats Secret. And. Nordenhielmin⁶ uscollisen johdattuxen alla⁷. Hänen Cuningalinen corkeudens walittin cohta, jälken hänen Isäns cuoleman, W. 1697. Ruotzin Cuningaxi: mutta cosca hän wielä oli nuori, nijn asetettin⁸, hänen Isäns Testamentin jälken, Waldacunda⁹ sillä wälillä hallitzeman, Hänen Cuningalisen Corkeudens Isä-Äiti, Drottn. Hedevig Eleonora¹⁰, ynnä¹¹ 5 Ruotzin Waldacunnan Neuwon andaitten, Herrain ja Greiwein cansa, jotca oliwat: B. Oxenstierna, Ch. Gyllenstierna. F. Wrede. N. Gyllenstolpe ja L. Wallenstedt. Samana Wuonna Dec.¹² hywäxi löysit¹³ caiki waldacunnan Säädyt, että anda hänelle hallituxen Ruotzinwaldacunnan ylitze. Sen jälken Hänen Maj:tins cohta seurawaisna 14. Dec. crunattin Stockholmis.

W. 1700 alcoi T. August.¹⁴ Puolan sodan: Czari¹⁵ wäkinens myös oli lijkellä: C. Fredric Danmarkist¹⁶ ahdisti Skånin¹⁷ maatta. - - Sijnä¹⁸ 1 Octobr. läxi C. Carle wäkinens Stockholmist Wironmahan, ja sijnä 19. Nov. lähestyi Narvan Caupungita, joca paraica piritetty oli Wänäläisildä¹⁹. Sijnä 20. Nov. sodei²⁰ hän urhollisesti 8000 miehen cansa wänäläistä wastan, nijn suurella onnella että sen 1/4 hetken sisälle²¹ täydyi paeta. - - Sijnä 26. Nov. pidettin hänen Maj:tins käskyn jälken yhteinen kitos päiwä caikis kirkois Narvan Caupungis, tästä ihmellisestä woitosta Wänäläisten ylitze.

- -
W. 1702. tuli C. Carle Warscauin²² Puolan caupungin, josta wähä ennen pakeni. C. Augustus¹⁴ wäkinens Cracouin²³. Sijnä 9. Jul. urhollisesti tappeli²⁴ C. Carle wijsi hetke²¹ Augustuxen suuren sotajoucon cansa Clissouin²⁵ tykönä.

- -
Sillä wälillä cuin Cuningas taca ajoi Augustusta Puolas tuli Wänäläinen wironmahan ja polti Tartuan²⁶, otti myös sisäll Noteborin²⁷ caupungin.

- -
Sept. alusa [nim. 1703] langes²⁸ Wänäläinen wäkens paljouden cansa Lettin Mahan²⁹, ryösti ja häwitti Wesenbergin, ja coco sen maan ymbärins. W. 1704. Pois hyljäisit³⁰ Puolan waldacunnan Säädyt C. Augustuxen, ja tehtin nijn Cuningallinen istuin waldommexi³¹: jonga tähden C. Carle käski heidän cohta walitzeman heillens uutta Cuningasta. Ei cuitengan tahtonut Hänen Maj:tins nimitä ketäkän Cuningaxi Puolan, waan jätti sen asian waldacunnan Säätyin Warscauis²² hywäxi löytämisen alla³². Czari¹⁵ uhcais sitä wastan tulella ja miecan terälä hucuta caikia nijttä, cuin olit ollet awulliset sihen, että C. Augustus tuli Puolast poishyljetyxi³³.

- -
W. 1708. Astui 2000 Wänäläistä malla³⁴ Aluxistans Udella maalle Borgon caupungihin³⁵, josa Borgarit³⁶ miehullisest heitä wastan seisoit³⁷, waan cosca Wänäläinen sai lisä wäke, nijn täydyi heidän otta paon ja jettä³⁸ wihollisen käteen, caiken omaisudens, jonga hän [= vihollinen] myös corjas, ja polti caupungin lähtesens³⁹.

- -
W. 1709. Mart.⁴⁰ tuli Pultawa Ruotzin Sotajoucolda⁴¹ ahdistettuxi. Likimittän⁴² joca päiwä tapahduit täälle capinat Ruotzin ja Wänäläisen waihella⁴³. - - Sijnä 26. Jun Tacasin löi Cuningas Carle yhden Ryssen partian⁴⁴ onnelisest, cuin lijkellä Pultawan tykönä oli; mutta sijnä samasa tapahdui se suuri wahingo ja onnettomus, jota ej caiki oikiat Ruotzalaiset wielä tänäpäiwään walittamat olla taida Sijnä cuin Hänen Maj:tins tacasin meni, hänen wähen joucons edellä, ammuttin Hän wasemban jalkan lucosimen⁴⁵, nijn että luodi ulos käwi isost warpast. Nijn pian cuin wihollinen sen cuulla sai, että Cuningas oli Sängyn oma⁴⁶, nijn läheni hän Ruotzin läiri⁴⁷, että he toinen toisens trumbun⁴⁸ änen cuulliwat. Wihdoin päätti Hänen Maj:tins että anda tulla asian päätöxen Jumalan edes catzomisen alla⁴⁹.

- -
Caikella sillä ajall, cosca tappelus⁵⁰ tapahdui Pultavan tykönä, oli Hänen Cun. Maij:tins paaren päällä⁵¹ hywän matcan Sota joucostans, - - Sen caldaisesa secannuxesa, cuin caicki äkist nurin käwi, tuli cuitengin C. CARLE ihmellisesti pelastetuxi, ehkä⁵² hänen waseman käsi-wartens, wähä ennen pakenemistans ammuttin, ja sitten cohta nuoralla kijni sidottin caulan. Tämä päiwä oli coco Ruotzin Waldacunnalle yxi onnetoin päiwä. - -
W. 1710 laski Danmarkin Cuningas Sotawäkens monen paican maalla Skånin⁵³. Itze meni hän Helsingborin, ja waadei⁵⁴ nijn hywin Caupungin asuwaisia, cuin myös liki cansa⁵⁵ wannoman allans⁵⁶. Sillä wälillä cocois Fältmarskalki Gr. Steenbock⁵⁷ Ruotzin maalda 14000. miestä, ja marsei⁵⁴ näidän cansa Helsingborin caupungin alla⁵⁸. Sijnä 17. Febr. tappeli⁵⁰ hän [= Kaarle XII] Juutin cansa ja sai woiton heidän ylitzens. - - Tänä surulisna Ruttowuonna⁵⁹ sijnä 10 Jun. sisälle otti⁶⁰ Wänäläinen Wijburin Ruotzilda. Sen jälken pakeni Gen. Armfelt⁶¹ Suomen Sotawäen cansa Sawolahtehen⁶². - -
W. 1712. Tahdoit Turkit⁶³ caikella wäellä⁶⁴ pojes aja Maastans C CARLEN, joitta wastan hän ensist kyllä itzäns asetti⁶⁵, mutta täydyi wijmen anda myöden, sillä hän ahdistettin wiholliselda⁶⁶, cuin oli caxikymmendä kerta enembi cuin hänen Sotajoucons, ja wietin nijn Fangeuten Demotican, Turkin Keisarin Huwituslinnan⁶⁷. - -
W. 1713. Tappeluxesa⁵⁰ Ryssä ja Juutia⁶⁸ wastan, fangixi saatin wihdoin se jalo ja uscollinen Ruotzin sota Herra ja Fältmarskalki Gr. Steenbock⁶⁹, caiken wäkens cansa, 12000. miestä, warustetun linnan Tönningin tykönä, Holstenin maasa⁷⁰. Juuti wei cohta hänen Köpenhaminan cowaan fangeuten, josa hänen täydyi elä ja oleskella haman wijmeisen cuolemans hetken asti, joca tapahdui sijnä 14. Febr. w 1717. Wielä w 1713. marsei⁵⁴ Wänäläinen Wijburist randa tietä myöden Borgon ja Helsingforsin cautta Turun caupungihin, johonga hän sisälle meni kello 6. huomeneldan⁷¹ sijnä 28. August., joca sijnä wuona oli neljäs eli wijmeinen Rucous-päiwä. Wähä ennen Wihollisen tulemista, läxi enin osa Turun caupungin asuwaisista tawaransa cansa pacohon Stockholmin. Täällä Wänäläinen ei wijpynyt cauwan, sitten cuin hän caupungin ryöstänyt oli, waan riensi picaisesti itzäns pois tääldä sama tietä, cuin hän myös tuli, Helsingforsin [kautta] - -
W 1714. sijnä 19. Febr. tuli wänäläinen puolipäiwän aicana Pohjanmaall, ja saawutti Suomen Sotajoucon. - - Wähän ajan peräst, meni Gen. Armfelt jouconens perätti⁷² pois Suomen maasta, Ruotzin maan ärijn⁷³, ja nijn sai Ryssä⁶⁸ coco tämän suuren Ruhtinan Maan Suomen⁷⁴ halduns. - - Samana wuonna sijnä 1. Oct. läxi C. CARLE salaisesti Sotawäkens cansa Demoticast cotia päin läpitzen Walachian, Ruomin Keisarin perindö maaita⁷⁵ Bäjärin, Franckin, Hessin, Brunswigin, Markin ja Pommerin, ja tuli sijnä 23 p. Nov. Stråhlsundin⁷⁶ oman caupungihin. - -
Nijn pian cuin Cuningas CARLE tuli cotia waldacundans alcoi Preyssin⁷⁷ Cuningas sodan, pijritti händä Stralsundin⁷⁶ caupungis, ja ennen cuin tämä wuos lopui, woitti hän coco Ruotzin Pommerin. Samalla wuodella oli myös rijta Churförstin cansa Hannowerist⁷⁸, joca erinomaisen tractatin⁷⁹ cautta Juutinmaan cansa, ilman Cuningan CARLEN tietämät, saatti allans Hertuanmaaitta Bremin ja Fehrdin⁸⁰, cuin ennen tätä olit Ruotzin wallan alla. Wielä samana wuonna oli Juuti lijkell merellä, ja lähestyi Landt-Rygenin⁸¹ maacunda. C. CARLE coki caickella wäell estellä händä, ja sodei⁵⁴ nijn miehullisesti händä wastan; mutta tappeluxesa⁵⁰ Hänen Cuningal. Maij:tins wiholliselda pahoin hawoitettin⁸², ja hänen hewoisens ammuttin. Cosca Juuti ei enä taitu estä maalla astumast⁸³, marsei⁵⁴ Ruotzin Sotawäki tacaperin Stralsundin. Sieldä läxi C. CARLE pois sijnä 17. Decemb., cosca caupungi jo oli cowasti pijritettu colmelda wiholliselda⁸⁴ yhtä aica, ja tuli onnellisesti merta myöden Ystetin⁸⁵ caupungin. Caxi päiwä sen jälken, cuin C. CARLE läxi tääldä, woitit wiholliset Strahlsundin caupungin.