1700-LUVUN TEKSTEJÄ - II ALMANAKKOJEN ARTIKKELIT

38. Terveys- ja kasvatusohjeita, almanakka 1765

38. A. Muistutus Lasten holhomisesta

1. Pieniä lapsia pitää tarcasti waroman¹ tuulesta ja wilusta. sentähden ei pidä capalota cohta päästettämän², cosca lapsi kehdosta ylösotetan, ja se wielä unen jälken hiesä on. Ei myös pidä nijden canssa ackunan eli aukeimen³ owen tygö mendämän, cusa kylmä ja weto heitä cohdata taita.
2. Minä tiedän esimerkin, että lapsi, joca syxyllä pandijn pellon pyörtänölle⁴, josa äiti oli eloa leickamasa, kylmästä tuulesta ja sijtä kylmästä hengestä⁵, joca maasta ylös nouse, on terweydensä puolesta nijn tullut wahingoitetuxi, että hän coco elinaicanansa on luodencannettuna⁶ pidetty, ja ei ole mihingän ollut kelwollinen, mutta hänen wanhemillens suurexi waiwaxi ja suruxi.
3. Jota wähembi⁷ yxi rumis on, sitä suurembi ääri⁸ on hänellä suurudensa wuoxi. Sentähden rupiapi⁹ kylmä pikemmin lapsihin, cuin täysicaswaneihin. Jonga tähden lapset jo tulewat jääkylmäxi käsistänsä, cosca ijällisimmille on wielä kyllä¹⁰ lämmindä huonesa. Tästä löytään¹¹, sen olewan pahoin tehdyn, että huonetta kylmembänä pitää, cuin lapset hywin kärsiä taitawat¹².

- -

7. Nijden äitein, jotca oman riescan¹³ puutehesta, tilalla¹⁴ eli sarwella elättäwät lapsiansa, pitä sen puhtana pitämän, ja usein hapatuxen¹⁵ pojes pesemän, joca tilahan seisonesta riescasta¹⁴ jääpi: Sencaldainen hapatus saatta lapsille taudin. Jos lapsella on ripuli, pitää rieskan oleman keitettynä, mutta jos hän on ummella, saapi se olla keittämätöinnä¹⁶. Myrtynyt riesca ei kelpa¹⁷ lapselle: Sentähden pitää kesällä amu-riesca¹³ keitettämän, että se mahdaisi sitä parembana pysyä, sixi cuin tuoretta taitaan saada.
8. Piscaisille¹⁸ lapsille ei pidä annettaman welli, sillä jos se ruoca olis heille terwellinen, nijn olis Jumala andanut wellin riescan siahan nisihin tulla. Ei pidä myös heille annettaman wahwa ruocaa, nijncuin caalia, papuja, eli puretuxia¹⁹ leiwästä, lihasta, eli calasta, ennen cuin heidän watzansa on tullut kyllä wahwaxi, ilman wahingota sencaldaista ruocaa wastaan ottamaan: Cosca se aica on tullut, anda luondo sen tietä²⁰, nijden ensimmäisten hambaihitten ulospuhkiamisella
9. Ne kätkyet eli kehdot owat parahat, jotca laattialla lijcutetaan, ainoastans²¹ jalaxet owat tasan käyrät, ja laattia siliä, nijn että ei ne jylky²², ja sillä estä lapsen unda. Suurin hyödytys näistä kätkyistä, on, että se osa ruumihista, jonga päällä lapsi macaa, tule muutetuxi²³. Nijn muodon²⁴ ei tule se nijn pian wäsynexi ja araxi, että se sijttä herää. Mutta se etu ei ole lapsilla nijstä kehdoista, jotca owat ripustetut pitkän tangon päähän, ja nijn muodon keickuwat alas ja ylös järähtämätöinnä²⁵, sijnä siasa, cuin²⁶ nijsä toisisa lapsi taita molemmin puolin lijcutetuxi tulla. Mutta tästä ei seuraa, että lapset nijsä laattialla lijcutettawisa kätkyisä pitää teräwästi ja cowin lijcutettaman, sillä sen cautta saatetaan lapsi oxendamaan.
10. Lapsia ei pidä seisoman pacotta, ennen cuin heidän luunsa ja jäsenensä owat wahwistuneet; muutoin tekee ruumin paino, että heidän polwens paljon ulos taicka sisähän päin sujuwat²⁷, josta he tulewat wääräsäärixi, eli muutoin wahingoitetuxi.
11. Lapsia ei pidä sillä tawalla maata pandaman; etä he taitawat wäändä silmänsä wäärähän, catzomaan päiwää²⁸, joca ackunasta eli muista raoista paista, sillä sijttä tulewat he carsoxi²⁹.
12. Jos lapsilla on rupinen pää, nijn ei pidä äitin ikänäns kylmällä wedellä nijtä pesemän, waicka rohtuma³⁰ sen cautta catoa, sillä se lyöpi itzensä sisälle ruumihisen³¹, ja nijn muita waarallisembia tauteja matcaan saatta. Esimerkixi: caatuman taudin³², silmä taudin, ja corwain särkemisen &c³³. Nijn näemme me, että se on paljota parembi, että poisjättää sencaldaisen wahingollisen pesemisen kylmäsä wedesä. Cosca lämbymällä wedellä pestän, nijn ei ole se waarallinen, ainoastans²¹ hiuxet hywin cuiwataan, ja pää lämminnä pidetän waatten ja lakin canssa.
13. Täit, jotca rupi päihin sikiäwät, ja taitaan työlästi³⁴ pois saada, tekewät ruwen wielä suuremmaxi, johon lapsi myös repimisellä itze autta. Se on wahingollinen, että sencaldaisilla woitehilla ulos juuritta³⁵ rohtumata, jotca sen sisälle ajawat ruumiseen³¹. Mutta paras on, että anda sen aicansa olla, ja ainoastans seurawaisella tawalla sen canssa menetellä, nimittäin, pestä päätä tawalla cuin ennen sanottu on, ja sitte woidella sitä samaa maidon päällisellä³⁶, sillä caicki cuin raswainen on, cuoletta täit.

14. Kyöpeli- ja männingäis-jutut³⁷ tekewät lapset pimiäsä nijn pelcurixi, että tämä pelco on heille estexi coco heidän elinaicanansa. Pöpöllä ja cummittelemisilla lapsia peljättä, on myös edeswastamattomasti³⁸ tehty. Sitä wastahan³⁹ ei ole soweliambata pelcoa heillä, cuin witza, jota ei säästämän pidä sijhen asti, cuin he saawat nijn suuren perähän ajatuxen⁴⁰, että heitä eteenasetuxilla⁴¹ taitan saada welwollisudestansa waaria ottaman. Witza wierotta heidän pojes yxipäisydestä⁴², itzewallaisudesta, wihasta, ja muista pahoista tawoista. Cuitengin ei raski⁴³ enin osa wanhemmista witzalla curittaa lapsiansa, waan tahtowat sitä säästä sijhen asti, cuin he tulewat suuremmaxi, mutta silloin on se hiliainen⁴⁴.