Virtuaalinen vanha kirjasuomi
  1. 1500-luku: Mikael Agricola
  2. 1500-luku: Muita tekstejä
  3. 1600-luku: Uskonnollinen proosa
  4. 1600-luku: Lakikieli
  5. 1600-luku: Lyriikka
  6. 1600-luku: Arkisempaa suomea
  7. 1700-luku: Lyhyt proosa
  8. 1700-luku: Almanakkojen artikkelit
  9. 1700-luku: Tilapäisrunous
  10. 1700-luku: Muita tekstejä








41. Ruotsin valtakunnan laki, Naimisen kaaren XIII luku, 1759

Näytä kuva

XIII. Lucu. Awioskäskyn1 erosta; ja cuinga lapset caswatettaman pitä / cosca2 awioskäskyn ero tapahtu.


1. §. Jos mies teke huorin, ja waimo ei tahdo hänelle ricostans3 andexi andaa, ja ei ole hänen canssans yhtä wuodetta pitänyt4, sitte cuin se hänelle tietyxi tuli; nijn mahta5 awioskäskyn ero tapahtua, ja olcon mies hänelle rickonut6 puolen naimisen-oikeudestans7 omaisudesta.

Jos waimo huorin teke; olcon sama laki, ja cadottacon8 sijnä siwusa9 huomen-lahjans10.

Jos he molemmin owat huorin tehnet, ja jombicumbi11 heistä ei ole sijtä ennen toisen canssa sowitetuxi tullut; nijn ei mahda5 heidän awioskäskyäns eroitettaa12.

2. §. Se joca awioskäskyn huorudella rickonut on, ei mahda5 toiseen naimiseen mennä, ennen cuin se wiatoin13 cuollut, eli naimiseen tullut14 on, eli sijhen15 suostu ja Cuningas sijhen luwan anda.

Jos hän sen sittekin teke16; wetäkön sackoa17 caxikymmendä talaria18, ja olcon awioskäsky mitätöin.

Ei mahda5 myös se wiatoin13 mennä toiseen naimiseen, ennen cuin ero laillisesti tapahtunut on, kymmenen talarin sacon haastolla19.

3. §. Cosca2 ero tapahtunut on, ja he ei sowi sijtä, cummanga20 lapset pitä tykönäns pitämän; nijn olcon sijhen lähin21, se joca ei rickonut6 ole.

Jos ei hän ole sowelias lapsia edescatzomaan; nijn tule Tuomarin catzoa, joco22 se wicapää23 paremmin, eli jocu muu ne tygöns otta mahdais5: ja joco22 he tulewat wicapään, eli jongun muun tykönä oleman; mengöön heidän rawinnoxens ja caswattamisexens, nijn paljo Isän ja Äitin omaisudesta, sisälletuloista, palcasta, eli käsitöistä24, cuin Tuomari cohtullisexi löytä.

4. §. Jos mies ylönanda25 waimons ja juoxe pois26 hänen tyköäns, pahudesta ja wastahacoisudesta, ja mene ulcomaille sijnä aiwoituxesa27, ettei edespäin28 olla ja asua hänen canssans; hänellä ei pidä oleman yhtän oikeutta hallita osaans omaisudesa, eli kijndiäitä tiluxians29.

Jos waimo tahto hänestä luopua; ottacon Tuomarilda haaston19.

Jos ei tietä30 misä mies itzeens ylöspitä31; andacon Tuomari Saarnastuoleilda cuulutta hänen perääns coco Kihlacunnan ylitze, eli Caupungisa, jos hän sijnä asuwa ollut on, nijn myös lähimmäisisä Pitäisä32 sen ymbäristöllä, ja pancon hänen eteens33 yön ja wuoden.

Jos ei hän tule sen eteenpannun ajan sisällä; nijn tuomitcon Tuomari eroxi, ja olcon mies cadottanut8 coco osans omaisudesa.

Sama laki olcon, jos waimo miehens tyköä poisjuoxee26.

5. §. Mitä mies cadottanut8 on, joca waimons ylönandanut25 ja hänen tyköäns poisjuosnut on, sen waimo nautitcon34, nijn cauwan cuin hän naimatoina on, nijn myös hyödytyxen ja sisälle-tulon35 hänen kijndiästä omaisudestans29.

Jos hän mene toiseen naimiseen; älkön nautitco34 enämbätä, cuin sen johon hän naitettu ja annettu36 oli, waan langetcon silloin miehen osa lapsille: Olcon heillä myös oikeus, nautita miehen yxinomaa37 kijndiätä omaisutta29, nijn cauwan cuin hän38 pois on.

Jos ei lapsia ole; nijn älkön waimo andaco mitän pois irtaimesta calusta39 ja ansaitusta omaisudesta.

Jos waimo ricko6; käykän myös hänen osans ja omaisudens canssa, cuin sanottu on.

6. §. Jos mies lähte ulos waldacunnasta cutzumisens40 tähden sotahan, caupalle41, eli muusa tarpellisesa asiasa, on sitten cauwan poisa, ja ei anna waimolle tietä42, cusa hän oleskele: Jos waimo taita43 sijtä tiedon saada; andacon sen Tuomarillen tietä42, ja Tuomari pangon hänelle päiwän-määrän eteen44, tullaxens45 cotia jällens.

Jos hänellä on laillinen este; nijn odottacon waimo hänen cotia-tulemistans.

Jos ei hän laillista estettä osota, ja ei sittekän tahdo tulla; tutkicon Tuomari heidän yhdesä-elandotans46.

Jos waimo on hywin ja cunniallisesti itzens käyttänyt47; nijn mahdetan5 hänelle myöden annetta48 mennä toiseen naimiseen, sitte cuin wuosi culunut on, sen ajan jälken, cuin miehelle haastokirjasa19 eteen pandu44 oli, ja andacon Capitlumi49 hänelle ero-kirjan sijtä endisestä50.

Jos mies soima51 waimollens irstaisutta, eli muuta sopimattomutta, ja ei tahdo sentähden jällens tulla45, ja hänellä ei ole sijhen täydet tiedot52; tuomitcon cuitengin Tuomari eroxi.

Jos lailliset todistuxet löytän; käykön sen canssa53, cuin ennen54 huorudesta on sanottu.

Jos ei yhtäkän aihetta55 ole tietää saada, jos56 se poismennyt elä, eli cusa hän itzens ylöspitä31, ja hän, cuuden wuoden sisällä, ei tule jällens45; nijn mahta5 Tuomari, sitte cuin hänen peräns cuulutettu on, toisen naimisen myöden anda57: Olcon hänellä myös walda sen ajan lyhendää, jos hywät syyt sijhen owat.

Jos se endinen50 sitten jällens cotia tule, ja näyttä laillisen esteen täysillä perustuxilla52, ja ettei hän ole taitanut42 itzestäns tietoa andaa; astucon58 hän waimons tygö, ja se jäljellisembi59 paetcon, jos ei he muutoin keskenäns sowi: ja sillä irtaimella60 olcon walda, jongun toisen canssa itzens awioskäskyyn andaa.

7. §. Jos mies, eli waimo, sitte cuin he kihlattin, on lihallista canssakäymistä pitänyt jongun muun canssa, ja se wihkimisen jälken ilmandu61; nijn käykön eron ja naimisen-oikeuden canssa, cuin 1. §. sanottu on.

Jos waimo wihkimisen jälken tule sijhen sidotuxi62, että toinen ennen kihlausta, on yhteyttä hänen canssans pitänyt, ja mies ei tahdo hänelle sitä andexi andaa, waan laillinen ero tapahtu; nijn ottacon mies caiken sen tacaisin, cuin hän myötäns63 yhteiseen pesään tuonut on, nijn myös culutuxens64, cuin hän kihlajaisixi ja häixi tehnyt on, ynnä65 caiken sen canssa, cuin hän hänelle66 andanut on: pitäkön myös mitä waimo hänelle andanut on.

8. §. Jos mies, eli waimo, on luonostans wiallinen, ja awioskäskyyn peräti kelwotoin67, eli jos miestä eli waimoa noudatta68 parandamatoin tarttuwa tauti, ja hän sala sen, ja petollisesti wiettele toisen awioskäskyyn canssans: Jos se todexi tule; nijn käykön awioskäsky tacasin69, ja wicapää23 älkön nautitco34 naimisen-oikeutta omaisudesa; palkitcon70 myös caiken wahingon, ja kärsikön, nijncuin muusta petoxesta edespäin eroitetan71.