4/1776
Sekä Hispaniasa1, että Frankrikisa2 on wiimeis Syxynä eri ajoilla tapahtunut Maanjäristys. Hispaniasa on se ollut kowa, mutta Frankrikisa huokia3. Kuitenkin on jälkimmästi mainitusa Waltakunnasa Kaen4 Kaupunkisa sen kautta 20. huonetta5 kukistunut.
Turkin Maan rajoilla kirjoitetan myös hirmuinen Maan järistys turmellen Maakuntia6. Rutto sanotan myös monialta7 siellä ilmestywän8.
Saxan Maalla Pragin9 Kaupunkisa on s. 17. p. edesmennesä Joulu-Kuusa, seitzemän Judalaista rikkammista ja aimommista10 Suwuista kääntynet Christilliseen Uskoon.
Neapelisa11 on wiimeis Joulun edellä, se siellä olewa tulta lennättäwä12 Wuori Wesuwius jällen tawallisesti13 ruwennut ruiskamaan14 ja heittämään ulos ilmei walkiaa15.
Wenäjällä on Esiwallalta16 yhteisen17 Asetuxen kautta peräti18 kieltty19 ruumisten hautaminen Kirkkoihin sekä Kaupunkeisa että Maalla.
Ruotzista Glawan20 Pitäjästä kuuluu21 se harwoin ennen hawaittu tapaus, että yhden Talonpojan kolme poikaa ja yxi tytär owat toisen Talonpojan kolmen tyttären ja yhden pojan kanssa yhtä haawaa22käynet awioon. Yxi näistä pariskunnista on wuoden sisällä saanut wiisi lasta, 3. alusa ja 2. lopulla wuotta. Yxi muu waimo on synnyttänyt yhdesä synnyttämisesä neljä poikaa, jotka kuitenkin kuolit.
Norjan rajalla Ruotzisa Wärmelantisa23 on yöllä 9:nen ja 10:nen päiwän wälillä wiimeis Tammi-Kuusa tuttu24 niin kowa maanjäristys, että wuoteet ja istuimet25 liikuit, ja ulotui26 järistys ainoasti kaxi Minutia eli sanken wähän ajan, kowan tuulen puuskauxen alla.
Sitte kuin Kirkkoherra Hr. Jakob Silwanus Kumlingin Pitäjäsä Ålantisa27 kuoli s. 1. p. wiimeis Marras-Kuusa, on Hengelliseltä Konsistoriumilta16 w.28 Pastorit ja Magisterit Hr. Carl Fredrik Mollerus, Hr. Pehr Sonck ja Hr. Israel Wallin tullet s. 24. p. edesmennesä29 Tammi-Kuusa asetetuxi walittaa sinne Kirkkoherraxi.
Kappalainen Pälkänen Pitäjäsä Hr. Anders Mennander on on s. 23. p. sisällä olewasa29 Helmi-Kuusa kuoleman kautta täältä kulkenut.
Annetan tietä, että Kuninkallisen Turun Akademian Grawöri30 eli piirustus opisa31 harjantunut Erik Österberg, on yhteisexi ja erinomattain32 Koulu-poikain eli Opetuslasten hyödytyxexi, Waskeen33 kauniisti ja tarkasti piirustanut31 Ruotzalaiset ja Latinan-kieliset kirjan-sauwat34 eli A. b. c. etc. ynnä35 molempain kielisen Förskriftin36 eli eteen-kirjoituxen kanssa, opettelewaisille37 kirjoituxesa jälkeen-seuramisexi38. Präntättynä39 eli walmistettuna myydän ne, kuin usiampi erältänsä40 otetan, Kymmeneen markkaan kappale; mutta yxittäisin eli kappalettaisin41 ne maxawat 3. Talaria40. Jotka näistä tahdoisit lysyltä42 itzellensä lähetettäwäxi, saawat siitä kirjoittaa itze Walmistajan tygö43. Kappalettaisin ne myös löytywät44 ostettawana Kuninkall. Akademian Kirjan Präntäjällä45 Frenckelillä.
6/1776
Ulkomaalla on yxi waimo-ihminen, joka puhuu ilman kieletä46, kurkun, suunlaen, hammasten, leukapäitten, huulten, sierainten awulla.
Saxan-Maalta kirjoiteten wahwalla wakuutuxella47, niinkuin ennustain, että Europasa luullan tänä Kewänä tapahtuwan suuria ja toiwomattomia asioita.
Wienin Kaupunkista Saxasta on yhteisisä Sanomisa48 tietä annettu yxi, ehkä49 halpa50, kuitenkin hupa51 tapaus. Nopsa koira oli totutettu menemään katulta tuomaan ylös rahoja, korkeitten huoneitten5 akkunoista koiran nähden heitetyitä52 alas. Kuin tämä koira siis kerran lähti noutamaan samalla tapaa heitetyn Saxan-Talarin; niin ei hän tultuansa alas sitä löytänyt; sillä se oli otettu kätköön yhdeltä ohitzekäywältä16 mieheltä. Koira rupeis sentähden haistain jälkiä myöden juoxemaan ja tawoitti miehen, jolla se hopia-raha oli: seurais händä huoneseen, johon hän meni: ja liehakoitzi53 niinkuin hän olis ollut sen miehen oma ja tuttu koira, jota mies myös sentähden suostutteli54 ja ruokei55. Maata pannesansa, laski mies wiereensä housunsa, joisa Saxantalari oli lymytetty56, ja koira sioitti itzensä57 wartioitzemaan siehen lähes58 yösexi59. Mutta huomeneltain60 kohta kuin owi rawotettin61, niin koira pisti itzensä62 housut suusa kiiruhtain ulos, ja meni oikian isäntänsä tykö: wei hänelle housut, joitten lymyistä56 se kadonnut Saxan-Talari muitten rahain seasta löyttin. Ja näin tämä koira osotti merkittäwän tarkkauden63.
Frankrikisa ja Saxan-Maisa on wiimeis Tammi-Kuun lopulla ja Helmi-Kuun alusa paljo ihmisiä, eläimiä ja wähiä64 lintuja kowasa pakkaisesa ja sywäsä lumesa kylmettynet ja kuollet. Linnut luullan kuitenkin suuren lumen tähden pikemmin nääntynen näljästä kuin pakkaisesta.
8/1776
Turkin Keisari, jolla on monta Puolisota, jotka kutzutan Sultaninnoixi65, joista yxi talwella synnytti Prinsessan, on tämän Tyttärensä tähden asettanut sanken suuret ilahuttamiset66 Pää-Kaupunkisansa.
Saxan-maalta kirjoitetan, että Lislantisa67 ja sen rajalla, seisoo 50. tuhatta Wenäläistä. Ruomista68 jutellan, että Paawi on kiwulloinen, ja että hänen jalkansa owat ajettumallansa69.
Frankrikisa pidetän kaikki Regementit70 täydesä tilasa ja walmisna, ja sotawäkeä enätän71 siellä.
Kuninkas Frankrikisa, Weljensä kanssa käwellesänsä, auttiwat ylös yhden Talonpojan rattat suosta. Talonpoika, joka ei tuntenut näitä Kuninkallisia Personaita72, taritzi73 sentähden heille myötä-olewasta74 juomastansa. Hänen hywän tahtonsa palkitzi Kuninkas yhdellä, ja Prinsi kahdella kulta rahalla. Kuin talonpoika sai tietä, kutka ne Herrat olit, niin hän ihmetteli, että Kuninkas annoi wähemmän kuin Hänen Weljensä. Kuninkas kuultuansa tämän, kutzutti talonpojan ja sanoi annon75 tapahtunen sillä tapaa sentähden, että Prinsillä on ainoasta yxi lapsi, mutta Kuninkalla on monta kertaa tuhatta holhottaa75; ja käski talonpojan, että76 hän nykyisin77 juomastansa oli Kuninkalle tarinnut73, mennä Kuninkallisen Kellarmestarin tykö pyytämään itzellensä parhaasta wiinasta78.
Frankrikisa on se nyt tullut tawaxi, että siellä ajetan wäkewästi79 kilpaa,
ja sen kautta owat hewoiset siinä Waltakunnasa ruwennet paremmin
menestymään.
--
11/1776
Europan sotamiesten luku sanotan nyt jo olewan 1, 970, 000, eli tuhannen kertaa tuhatta, yhdexän sataa ja seitzemän kymmentä tuhatta: ja on niin 345, 000, eli kolmesataa wiisi wiidettäkymmentä tuhatta miestä usiampi kuin wiimeis wuotena.
Kaikkein Europasa asuwaisten ihmisten luku pidetään80 olewan 130, 000, 000, eli sata ja kolmekymmentä tuhatta kertaa tuhatta.
Ulko Maalta on tietä annettu syy, minkätähden kaikki Korstenit81 ei wedä sauwua ulos; josta asiasta tästälähin likemmältä82 kirjoitetan.
Wenäjän Ison-Ruhtinan83, Hänen Keisarillisen Korkeutensa Puoliso; Prinsessa Natalia Alexiewna kuoli sinä 26. p. mennesä29 Huhti-Kuusa, 21 wuoden wanhana.
Hispaniasta84 sanotan paljo Sotawäkiä lähetetyxi Amerikaan, ja on Alusten joukosa ollut myös muutamia Sota-Laiwoja.
Englantista kirjoitetan, että Amerikasa paras Kaupunki Boston85, josa Englantin suurin ja pää-sotajoukko oli, on woitettu, ja on nyt Amerikalaisten hallusa: sai kuitenkin Englantin Pää Sota-Herra86 Sotamiestensä kanssa lopulta wahinkoitzemata87 Kaupunkista lähteä ulos ja mennä mualle. Ensikasti88 tapahtui siinä Kaupunkisa ampumisen kautta paljo wahinkota.
Nyt sanotan myös jällen Hispanian ja Marokkon wälillä ollen merellä sota; ja Hispania piti80 woittanen Marokkolaiset.
Puolan Waltakunnasa walmistetan jällen Herrain päiwille89, joilla aiwota90 saada muutos siinä wiimeisillä Herrain päiwillä säätetysä Hallituxen Muodosa; mutta se luullan wähin91 tapahtuwan.
S. 19. p. wiimeisesä Huhti-Kuusa on Kuninkall. Majesteti92 Suomeen Sawo-lahteen ja Karelin Maahan93 asettanut 20 uutta Maan-Mittarita94.
S. 18. p. mennesä29 Touko-Kuusa on Hertua Östergöthlantista Ruotzin Prinsi Fredrik Adolph95 tullut terwennä Pommeriin Stralsundin Kaupunkiin, ja sieltä jällen s. 21. p. senjälkeen lähtenyt matkaan Saxan Pääkaupunkia Wieniä päin.
Ruotzisa Linköpinkin Kaupunkisa löi Ukkoinen wiimeis Heluntai päiwänä alas Kirkkoon Saarnan alla sanken wahwalla töminällä: ei kuitenkan tehnyt silloin wahinkota; waan saatti wäen ainoasti suureen hämmästyxeen96. Mutta wäen kotia päästyä Kirkosta, rupeis yxi wähemmistä64 torneista palamaan, joka walkia kuitenkin saatiin, ilman koko Kirkon wahinkoitzemata87, sammutetuxi.
S. 1. p. Kesä-Kuusa kokonnuit Kuninkan Hengen Wartiain ja usiammat Regementit97 tawallisesa paikasa Stokkholmin tykönä, harjoittamaan itziänsä muutamat wiikot Sotakeinoisa, Hänen Kuninkallisen Majestetinsä oman korkian johdatuxen alla.
Samana päiwänä täsä Kuusa ryöstettin Suomen Påsti, Ruotzin puolella kulkeisansa Stokkholmista tänne, ja poisotettin98 Hämen-Linnan, Helsingforssin, Anianpellon, St. Michelin ja Liebelitzin kirjat. Ne muut kirjat99 owat löytyt. Sille joka senkallaiset Pahan-tekijät taitaa ilmoittaa, luwatan kolme tuhatta Talaria Kupari-rahaa.
Halikon Pitäjäsa ja Ruotzalan Kyläsä on s. 30. p. wiimeisesä Huhti-kuusa kuollut Kruunun taloin emäntä Maria Johannexen tytär, joka eli awiosa kahdexan toistakymmentä ja puolen ajastaikaa100, sai sillä ajalla 16. lasta, joista hän oli synnyttänyt wiisi yhtenä wuonna.
--
17/1776
Englantilaisten ja Amerikalaisten Sodasta puhutan sinne ja tänne. Nyt sanotan taas rauhan ja sowinnon hankiot101 olewan alkeisa102. Tästälähin taitan saada kuulla jällen toisin103.
Joku aika sitten sanottin eripuraisus Hispanian ja Portugallian waihella104 jo seisahtanen. Nyt taas sanotan Sota samain Kruunuin wälillä olewan julistettamallansa105.
S. 16. p. wiimeisesä Elo-Kuusa asetettin Kuninkalliselta Majestetiltä16 Kuninkall. Lif Gardin106 eli Henken Wartiain Regementin Kirkkoherra Magist. Karl Gustaw Weman, Kirkkoherraxi Kemiön Pitäjään.
S. 30. p. mennesä29 Elo-Kuusa kuoli Turun Howi-Rätin107 eli Yli-Oikeuden Wiise-Presidenti108 eli Ylimmäisen siasa ollut Pää-Mies ja Riddari Kuninkallisen Majestetin Pohjan Tähden Säädystä109 Korkiasti Wapasukuinen Herra Lars Stiärneld110, 60 ajastaikasna111.
Näitä Tietosanomia annetan ulos myös tulewana wuonna kahdesti kuukaudesa, jos edelläkätten112 maxajain luku tulee suuremmaxi kuin tänä wuonna: ja siitä odotetan tietoa kohta ja ennen Loka kuun loppua. Muusa tapauxesa niitten kanssa täytyy kalliuden tähden seisahtaa113.
20/1776
Paawi Ruomisa sanotan wihawan kaikenlaista ylönpaltisutta ja wähentäwän omaa tawallista114 suurta ja herkullista ruokansa laitosta ; ja anta sen siaan rahaa uusiin rakennuxiin ja wanhain parannuxiin.
Ulkomaalla on yxi nuori waimoihminen, joka käydesänsä yhden Warustus paikan115 ohitze, ei huomannut hämmästyxesä96 wastata116 Posti-miestä115 eli wartiaa, ammuttu samalta wartialta16 kohta sillän117 kuoliaxi.
Frankrikisa Grenoblen Kaupunkisa on yxi Christillisyden Opetus-Huone118 hajonnut äkitzeltä ja haudannut alansa119 monta lasta ja isoa ihmistä: 56 on kuitenkin henkisä sieltä autettu ylös, ja 13. lasta ja 2. wanhaa kuolluna löytty.
Saxan maalla on yhdesä paikasa Kruutin tekohuonet120 walkialta16 tapaturmasti sytytetyt, lentänet tuuleen: ei ole siinä kuitenkan yhtän ihmistä tullut wahinkoon; mutta myllyjä, hewoisia, huoneita ja puita on se kowa tömäys, joka on ollut maanjäristyxen kaltainen, paljon turmellut.
Saxan Maan Keisari on nykyisiin aikoihin mennyt odottamattomasti121 Waiwaisten yhteiseen17 holhous huoneseen122 Wienin Kaupunkisa, ja löytänyt siellä kaikki epäjärjestyxesä.
Turkki on lähettänyt sotamiehiä ja rahaa Asiaan Bagdadin Kaupunkiin, joka tarwitzee paremmin warjeltaa123, kuin Bassora, joka nyt on Persialaisilla.
Englantisa on wuoden-tulo joka paikasa ollut sanken hywä.
Ruotzisa on s. 22. p. wiimeisesä Elo-Kuusa puoli yön aikana ukkoisen walkia ensin kowasti leimannut; sitten on taiwaasa näkynyt niinkuin yxi neljän kyynärän pitkä walkian säde; jonka jälkeen on kuulunut humaus.
--
24/1776
Ne raiwokkat124 ihmiset Amerikasta käywät alastoina enimmitten125, ja peittäwät itzensä ainoasta willaisella waipalla: Heillä on hopiainen renkas nenäsä ja paljo koreutta korwisa, rippuin melkiän126 olkapäihin asti. Hejän muotonsa ej ole juuri127 musta waan wasken128 kaltainen. He tahrawat kaswonsa punaisexi, sinisexi, kellaisexi, wiheriäisexi ja jota kirjawammaxi he sen saawat, sitä kaunemmaxi he sen lukewat129: kaulan ja rinnan punaisexi, niin myös sen osan päästä, josta he owat leikannet hiuxet, joista yxi niin kutzuttu tupsu on jälillä130 pään laella. Mutta waimo-wäki antawat hiuxensa kaswa pitkäxi, eroittawat ne keskeltä päätä, johon he tahrawat punaisen ranten131: Heillä on lyhykäinen hame, joka työlästi132 ulottuu polwiin. He owat wikkelät133 tekemään kaikkia kuin he näkewät. Hejän ihonsa on hienompi kuin Sammetti.
Preussin Kuninkas on, hawaittuansa yhteisen Kansan134 lapset juoxewan ympärinsä työtöinnä ja ei totuttawan itziänsä nuorudesta ahkeruteen ja möyhimiseen135, asettanut wireyden136 palkkioita waatteista niille talonpoikain lapsille, jotka owat ahkerimmat kehräyxesä, kehräys työn paremmaxi menestymisexi ja lewenemisexi137 maalla. Ei kuitenkan ymmärretä138 niitä lapsia, jotka taitawat139 palwella pellon wiljelemisesä ja myös käywät lukemasa. 12. wuoden wanhat pojat ja 10. wanhat piika-lapset140 otetan jo kehrämiseen tottumaan141.
Tuskin olit Raja-riidat Turkin ja Saxan Keisarin eli Wienin Howin142 wälillä päätetyt, ennen kuin uudet eripuraisudet jällen nousiwat; jonkatähden Wieni nyt waati143 Turkkia, joka myös on paljo waiwattu Persian ja Syrian sodilla. Hänen meriwäkensä144 owat myös tullet paljoon wahinkoon. Muutamilla wuosikausilla145 on Turkin-Maa nyt niin wähentynyt, ettei se sadasa wuodesa ja kukaties ei koskan taida sitä jällen woitta takaisin; sillä hänen ympäri-Asuwaisensa146 tulewat aina wäkewämmäxi, mutta Turkki sitä wastan heikommaxi ja wähemmäxi.
Ruomisa löi ukkoinen s. 27. p. wiimeisesä Loka-Kuusa, alas Kaupunkin Kirkkoon ja rewäisi147 ainoasti yhden polwilla siellä ollen waimoihmisen waatteista kappalen, toinen leimaus oli silloin kuolettanut148 paimenen kedolla.
S. 19. p. wiimeisesä Marras-Kuusa rupeis Hollantisa Amsterdamin Kaupunkisa kowasti myrskyämään; joka kowa Länsi ilma149 ajoi wedet yli toetten150 ja rikkoi usiammat paikat, niin että monet huonet wietin pois wedeltä16, ihmisiä ja eläimiä upponnuit151, jonkatähden wiheliäisys152 on siellä sanomatoin.
Pohjan Maalla on Tuomari Schroderus153, joka on rakentanut kiwiset pihatot154, saanut Kuninkan Armollisesta suostumuxesta, hopiaisen kuwaus rahan155.
Ettei156 ulottuwaisia157 ostajita tulewan wuoden aiwottuihin158
Tietosanomihin ole nyt ilmestynyt, niin täytyy niitten ulos-antamisen159
kanssa seisahtaa160 joxi kuxi ajaxi.
--