 |
||||||||||||
|
|
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
||||
|
|
|
|
|
|||||||||
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
|||||
|
|
|
|
|
|||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Runo pääsi ensi kertaa painoon Hiidenkiven ensimmäisen numeron (1/1994) erikoisliitteenä. Liitteessä käsikirjoituksesta kertoo Oiva Ketonen1, jonka setä löysi kyseisen käsikirjoituksen talonsa ullakolta 1938. Runon sanastoa ovat liitteessä kommentoineet Esko Koivusalo ja Liisa Nuutinen. Heidän kommenttinsa on sellaisinaan siirretty tekstin selityksiin 17, 18, 21, 23, 27, 33, 34, 41, 48, 55, 60, ja 61.
Sanaselitysten ohella Koivusalo ja Nuutinen kommentoivat häärunon kirjoittajaa eli sulhasen veljeä seuraavasti: Christfried Ganander oli vihitty papiksi 1763, minkä jälkeen hän oli Pietarsaaren kappalaisen apulaisena, kunnes 1765 palasi yliopistoon, jossa hän Porthanin kanssa johti Pohjalaista osakuntaa. Maisteri hänestä tuli 1766. Seuraavana vuonna hänet määrättiin Vaasan kappalaisen Erik Siniuksen apulaiseksi, mikä sitten johti hänet avioon esimiehen tyttären Magdaleenan kanssa. Vaasasta Ganander sai siirron Laihialle, taaskin apulaisen vakanssiin. Hänen tulonsa olivat ilmeisesti vaatimattomat, koska hän sanoo runossa olevansa "Pappi lauman Laihialta / Leiwän ääres leiwätöinnä".
Runot ratki2 Rakkauden,
Naima keinon keikkauxet3,
Häitten hywätkin hyrinät,
Ilo suulla ilmoitetut
Weljen suulla weisaeltu4;
Coska kaunis Kauppamjesi5,
Weljeni ajwan Wakainen6
JACOB GANANDERI
Nuoren Neittehen7 keralle
andoi itzens Awjomjehex
MARIALLE ERICHIN Tyttärelle
SINIUXEN Sikiälle8
Kälylleni kaunihille
Joka Lijtto Lukittihin
Lujotettihin9 lujasti
Kirkon kelpo Sinetillä
WASAN wanhas kaupungisa
Wuonna 1771.
sinä 17. päiwänä SyysCuusa
Joisa häisä hyräeli4
Sydämmestä Sjunaeli4
hywää tosin toiwotteli
Christfried Gananderi
Thuomaanpoika Pohjalainen
Pappi Lauman10 Laihialta
Leiwän ääres leiwätöinnä11.
—
Cuules12 Weljeni wakainen
Oma äjtini omena13,
Cuingas12 johduit14 juoxemahan
Saman portin Saranoitten
Läpi käytäwän läpitze
kuinsas12 näit minä kuljin
Muinan15 waimoa waliten?
Cappalaisen kartanosa
Siniuxen Sikiöistä8?
Kuka neuwo kulkemahan
Sinun Sinjuxen talohon?
Kuka käski kälyxeni16
Sinun kämpiä17 keralle?
Kuka käski huolemahan18
Neiton huulta nuolemahan
Juuri sakias19 sugusa
Weljes tuiki20 tuttawisa?
Ejkö Sulla Suowurini21
Oma weljeni Wakainen
Ollut onnea osata22
Suurten Saxain23 parihin
Kauppamjesten kartanoihin,
Joisa tytöt taitawaiset
Neitot näppärät näkywät
Rahan kimpus kijruisansa24,
Kaupan kallihin tekewät:
Joill on rijstoa, rahoa25,
Rihkamata, rikkautta,
Kaikki kauppa kulkemasa:
Mix' ett etzinyt sinäkin
Saxan maalta mansikkata
Morsianta muilta mailta?
Taikka tuolta Tukhulmista26
Tuonut Tyttöä talohon
Kaunistuxex kartanolle?
Etkö Sinä Emäntätä
Olis saanut sahroisi27
kaupan muungin menestyyssä28
hinnalla ajwan hywällä
kaupan päälle päällisexi29:
Hywän kalun kaupitziat
Hywän päällisen29 pitäwät.
Ejkö maalla markinoilla
Myydä kaikkea kalua?
Ejkö osteta osata22
M[o]nenlaista mones kohdes
Ejkö Flikat30 Ensingänä31
Tule Tuulettelemahan
Neitot Nuoret näyttämähän
Kaswojansa kaunihita
Muukomilla32 markinoilla:
Totta luulen Tyttöisetkin
Neitot nuoret naurawaiset
Katzeldaa33 kaupittaa
kuin muu kalu katzeldaa
Kadun kulmis kirkistäwän34:
sillä sano sanalasku
Latinasa lausutahan:
Spectatum veniunt,
veniunt spectentur, ut ipsae35.
Se on Suomexi sanottu:
Flikka parwi, parhaat Neitot7
Neitot näkemään tulewat,
Naamans ynnä36 näyttämähän
Että Neitot nähtäisihin
Ylön kaunixi kaluxi.
Sinä Suowurin21 Suloinen
Weljeni warsin wakainen6
Olet kyllä katzennellu37
Markkinoilla, matkusteissa
sekä maalla ja merellä
monta naamaa Neittyitten7
sekä Suomes että Ruottis
Mutt' ett' ole ottanunna38
Rijkkautta ristixesi;
Etkäs12 ole ostanunna38
aiwan kaunista kalua
Sillä tjedätkin todexi
Sananlaskun Suomenmaasa:
Kaunis kakku pääldä nähden
Akanainen alta kuoren,
Ejkä sjunattu sisältä.
Etsä kaukaa kumppania
Wjenyt tänne wjerahaxi
muolta maalta muukalaisex:
Sinä otit omenasi13
Marjan löysit mansikkasi13
maasa osasit22 omasa
sinä tjesit todexi
mitä wanhat mainitzewat:
Musta minä muiden nähden
Walkia oman Emännän,
Oma maa on mansikainen
muiden maa on mustikainen13
omat maat makuammat39,
omat metzät mjeluammat39.
HERRA Suuri Suojeljamme
Joka Akan40 Adamille
Evan Eläwäin Emännän
Tälle Tuffalle41 talutti,
Sama Se Jalo JUMALA
JAACKO Weljelle wagalle
Neiton neuwo nähtäwästi
Akan antoi angarimman.
Jumalall' on onnen ohjat
Luojalla Lykyn awaimet
Ej ole Suowan42 sormen päässä
Ejkä katehen42 kainalossa,
kuin minun suuruxeni43 sure
murhetti44 mun murkinani43;
Kyllä Luoja luodun45 tuopi
antaa ajwotun45 Jumala.
Nijn on HERRA hengen Luoja,
Luonut Sullen, luonut mullen
ajkonut ja antanunna38
akan kummalle awuxi
Sijtä Sinjuxen Sugusta
Sikiwäisestä46 sugusta:
Ota sentähn Omenasi,
Ota Pijka omaxesi
Tämä Sjunattu Sikiä8
Ota se ninkuin osasi47
Luotu Luojasi kädestä,
Tydy tähän Tyttöhösi
pikkusehen Pijkaseesi
Ej se putuhin48 putoa
Ejkä sänkyhyn sekaannu:
kyllä se kirkossa näkywi
kotona on ajwan kaunis;
Emäntä on hywä talossa
Ehkä ilman istunohon49:
Pitä Pijkasi piwosa50
Ej se kalu kaupittaa51
muille myytöä52 menesty:
Älä kadu kauppaasi
Kaicki kaupat pitäminen53
Tydy Tyttöhön hywähän
sait sen hinnalla hywällä.
Kyllä tunnen Käälyxeni16
Weljen waimoni wakaisen,
Ett' on hywä Ehtoisilla54
Hywä Huwixi Sinulle
Sepä Sängyn lämmittäwi
lähöttääpi55 lämbymästi
Sinun selkäsi takana.
Parembi on pakkaisella
Tulles Tuiskusta Tuwille
Löytä wuodes56 lämpymänä,
kuin on kumpali57 kotona
Awjopuoli porstuasa
Suuta SULLEn suikkamaasa.
Kyllä teit taitawasti
Ettäs12 syxyllä Emännän
Otit Talwexi Talohon;
Kyllä Sinä ketun nahgat
Suden nahgat, näädän nahgat
Tunnet talwella hywäxi
Seljän päälle pejttehexi;
mutta pyysit parempata
peiton alle asumahan.
Ninkuin karhu kangahalla
Kjerretähän kijruhusti
Syxy talwesta todella,
Että karhun karwatakki
seljän päältä saatasihin
Talwen pelwoxi58 perätin;
Nijn säs12 kjerrit59 Pirttikarhun60
kjerrit kontion kesungin61
sait sen sinä sahroisi27
pirtin lämpymän pesästä
Kyllä se kesu61 on Eläin
Hywä helmas halaella4,
Kyllä se pesän panewi62
poikimuxen ponnistaawi63
Ajastajjan64 alkupäästä;
Koska Kewät kaunihisti
Luonnon nostawi lowesta65:
pane Sinä pahnat alle
peitä silloin pikkuruises66
Holho67 Muoria hywästi,
keitä puurot, keitä wijnat68
Anna Muorin maistettaa69
Anna Muorille munia,
Kyllä Se sijtä kykenewi
Jälle terweexi tulewi.
En nyt lausu enempätä
Engä hijsku ensingänä31
Näistä Naima-keinoxista3;
sen män12 sanon päätöxexi,
älä kadu kihlojasi
pidä kaupattu kalusi,
Kaickia muuta Mjes Catu
Waan ej Nuorta naimistansa
Ejkä warhain nousemistans.
Kyllä Sun Laiwas Lybekistä5
Saxan maalta samoapi,
Wuonna toisna tullesansa
Tuopi Sullen Tuliaiset
Kalut Kummimmat70 Talohon.
Waan Wjelä sillä wälillä
Wihdoin wjelä wijmmeisexi
Toiwotan totta todella,
Että hywingin hyräillä4
saisit Tyttösi sylisä
Helmas hywän Mariasi.
Suuri Sjunaja Jumala
SINUN hywin Sjunatkohon!
Warjelkohon waaroistakin,
Wahingoista warjelkohon!
HERRA Helmanne hedelmän71
helmoisansa holhokohon72!
Lapset ilos Laulakohot
Isän Töitä ilmoittajen73,
äitin äänen74 oppikohot!
Eläkähät Elinajkan75,
Ajna isohon ikähän
yhtä tasan76 terweydes
Tytywäisydes todesa!!
Onni TEITä ohjakkohon72
sekä maalla ja merellä!
KaikkiWalda77 kandakohon
TEITä Suoja-siwillänsä,
Caitzelcohon kaikis paikos,
Suuri Sjunatkoon Jumala!