- Diftongireduktio päivän > päevän (tapaukset selitetty harjoituksessa 14)
- tk > kk (esim. pojatkin > pojakki) Keväkäke /keväkkäkee/ pro kevät käkeää ’pyrkii’
- Spirantit /ð/, /ɣ/, /θ/ tapauksissa kedhod, Lehdhed, luodhud, Luodhud, Orghod, Medzäd, iloidzevat
- eA > iA makiall pro makeal(le)
- h:n metateesi (esim. imeh > ihme) Herran ihmeit, Hänen murhettans
- Loppuheitto: ihanast(i), Maast(a), makjall(e), päänäns(ä), caick(i), ihmeit(ä), händ(ä), töistäns(ä), murhettans(a), cans(sa), meil(le).
- Sanastoa: niitud /niitut/ pro niityt, kyhkyinen (oletettavasti lyhyt y) pro kyyhkynen
HUOM. Moni muu lounaisuus ei tule esiin tässä lyhyessä runossa.
Runokielen vaatimuksista selittyvät Maskulaisen loppuheittoiset verbien yks. 3. persoonan pi-päätteet: Auttap(i), täyttäp(i), näyttäp(i), toevottap(i), saattap(i)
Passiivin syntaktinen käyttö:
InhimisenPoica ylenannetaan (’annetaan, hylätään’)
Woitteco te - - sille castella castettaiolla mine castettan? (= Voidaanko teidät kastaa samalla kasteella jolla minut kastetaan?)
ia sille castella te castetat iolla mine castetan. (= ja samalla kasteella teidät kastetaan jolla minut kastetaan)
Inhimisen Poica ei ole tullut paluelta, mutta… (ihmisen poika ei ole tullut palveltavaksi, vaan…)
Apuverbilliset futuurit ja konditionaalit
ette hen site prucaman ia hallitzeman piti = käyttäisi ja isännöisi; konditionaali
sinun pite sömen /pitää syömän/ = syö - - ; imperatiivi
ei suingan sinun pidhe sömen /ei suinkaan sinun pidä syömän/= älä suinkaan syö; imperatiivi
pite sinun coolemalla coleman /pitää sinun kuolemalla kuoleman/ = sinä tulet kuolemaan, futuuri
Mine tadhon tedhe henelle - - /tahdon tehdä hänelle/ = teen hänelle, futuuri
toij hen ne sen Inhimisen tyge, ette henen piti näkemen quinga hen ne piti nimittemen /että hänen piti näkemän kuinka hän ne piti nimittämän/ = jotta hän (= Jumala) näkisi miten hän (= ihminen) ne nimeäisi, konditionaali
- Artikkelit: yxi Kuningas; se Ensimeinen ia ylimeinen ombi se Etele ia pohia Some
- Sanajärjestys, esim. verbi lauseen lopussa: quin hen Kuningaxi tullut oli
- Passiivin 1. infinitiivi: annoi sarnatta /saarnattaa/ Jumalan Sanoija; he annoit heidens Castetta /kastettaa/
- Agentilliset passiivilauseet: Ja silloin Carialaiset ylitzewoitettinRotzalaisist
- Olosija pro suuntasija: ietti hen tesse S. Henrickin; quin kirkoissa leuteen; telle malla ia Hijppakunnalla nin monet - - Kielentauat leuten
- Relatiivipronomini aloittaa lauseen: Joca cochta - - Cuoliaxi lötin; Jota mös ne Wanhat Kircon Ramatudh - - todhistauat; Jotca silloin cochta Wiburin linnan ia Caupungin rakensit
- Postpositiorakenteet sijamuotojen vastineina: Carialaiset teit aina wahingota Hemeen ia Somen maan päle; Ninquin ne mös olit - - wahingoita ennen tehnyet Christitudhen päle
Yhdysverbit Agricolan tekstissä (Matt. 26: 47–61) ja miten ne on käännetty myöhemmin:
wlgoslehetetydh /ulγoslähetetyt/ = lähetetyt
edhesastuit (edesastuit/ = astuivat esiin
kijniotidh = ottivat kiinni
wlgosoijensi /ulγosojensi/ = ojensi
wlgosweti /ulγosveti/ = veti esiin
poishackasi = hakkasi pois
wlgoslexitte /ulγosläksitte/ = lähditte
ette – kijniottaneet = ottaneet kiinni
olit kijniottaneet = ottaneet kiinni
sisellemeni = meni (sisään)
edheskeuit /edeskävit/ = tulivat esiin., esiintyivät
mahanricko /maahanrikkoo/ = särkeä maan tasalle
ylesrakenda /ylesrakentaa/ = rakentaa uudelleen
Miten myöhemmät raamatuntekstit ovat suhtautuneet Agricolan käännöksiin?
(Alla tuorein käännös vuodelta 1992)
Jeesuksen vielä puhuessa tuli Juudas, yksi kahdestatoista opetuslapsesta, ja hänen kanssaan miekoin ja seipäin aseistautunut suuri miesjoukko, jonka ylipapit ja kansan vanhimmat olivat lähettäneet. Jeesuksen kavaltaja oli sopinut miesten kanssa merkistä: "Se on se mies, jota minä suutelen. Ottakaa hänet kiinni." Hän meni suoraa päätä Jeesuksen luo, sanoi: "Terve, rabbi!", ja suuteli häntä. Jeesus sanoi hänelle: "Ystävä, tätä varten sinä olet tullut." Silloin miehet astuivat lähemmäs, kävivät käsiksi Jeesukseen ja vangitsivat hänet.
Yksi Jeesuksen seuralaisista ryhtyi vastarintaan, veti miekkansa esiin ja iski ylipapin palvelijaa niin että tältä irtosi korva. Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Pane miekkasi tuppeen. Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan kaatuu. Luuletko, etten voisi pyytää apua Isältäni? Hän lähettäisi tänne heti kaksitoista legioonaa * enkeleitä ja enemmänkin. Mutta kuinka silloin kävisivät toteen kirjoitukset, joiden mukaan näin täytyy tapahtua?"
Jeesus sanoi sitten miesjoukolle: "Tehän olette lähteneet kuin rosvon kimppuun! Miekat ja seipäät käsissä te tulette minua vangitsemaan. Minä olen joka päivä istunut temppelissä opettamassa, ettekä te ole ottaneet minua kiinni. Mutta kaikki tämä on tapahtunut, jotta profeettojen kirjoitukset kävisivät toteen."
Silloin kaikki opetuslapset jättivät hänet ja pakenivat.
Jeesus Suuren neuvoston edessä
Vangitsijat veivät Jeesuksen ylipappi Kaifaksen luo, minne lainopettajat ja kansan vanhimmat olivat kokoontuneet. Pietari seurasi häntä jonkin matkan päässä ylipapin pihaan saakka. Siellä hän istuutui palvelusväen joukkoon nähdäkseen, kuinka kaikki päättyisi.
Ylipapit ja koko neuvosto etsivät Jeesusta vastaan väärää todistusta, jonka perusteella saisivat hänet surmatuksi. Sellaista ei kuitenkaan löytynyt, vaikka monta väärää todistajaa esiintyi. Viimein astui esiin kaksi miestä, jotka väittivät Jeesuksen sanoneen: "Minä voin hajottaa Jumalan temppelin ja rakentaa sen uudelleen kolmessa päivässä."
HUOM. Raamatunkäännöskomitean omistuskirjoituksessa on useita passiivimuotoja, mutta ne eivät kuvasta vierasta vaikutusta. Passiivit ovat yksipersoonaisia, eikä mukaan ole sattunut edes ablatiiviagentteja.
1) Pyhäs Wanhan ja Vden Testamendin Ramatus, jonga me Bibliaxi cudzumme, opetetan täydellisest ja selkiäst - -
2) Tämä pyhä ja callis Kirja - - on nyt T:dän Cuning:sen Maij:tin erinomaisest armost, suomast ja käskyst, caicki ja coconans Suomexi käätty
3–4) Nijncuin T:dän Cuning:sen Maij:tin käsky oli, että caikis Lutheruxen wijmeiseldä cadzottua versiota, ja muutoin Original kieliä, seurataisin.
5–7) Ruodzin Biblia, joca Stockholmis, Anno 1618. T:dän Cuning:sen Maij:tin Rackan Isä wainan - - - käskyst Präntättin, on aina silmäin edes pidetty, ja - - Selityxis ia Registereis wisust waariotettu
8–10) Eiole myös unhotettu - - waan aina cunnialla ia kijtollisudella muistettu, ia tarcast cadzottu
11–15) Tämä pyhä ja callis Kirja, näin Suomexi caicki ja coconans käätty, T:dän Cuning:le Maij:len - - dediceratan, ja omistetan - - Jumalan cunniaxi, ja hänen pyhän Seuracundans, cusa Suome puhutan, rakennuxexi, T:dän Cuning:le Maij:len ijäisexi muistoxi - - walkeuteensaatetanErot täsmennettyinä:
TALOUS – TALO
VAIMO – EMÄNTÄ
TAVOITTAA – SAADA KIINNI
RIPUSTAA – HIRTTÄÄ
TAVOITTAA – KÄSITTÄÄ
SORTAA – SOLVAISTA
JUTUNISÄNTÄ – SYYNSANOJA
VOUTI – OTTOMIES
KIINNIOTTAA – KÄSITTÄÄ
POIS KARATA – POIS JUOSTA
ANTAA OIKEUDEN KÄYDÄ – KURITTAA
JONKUN OMA SAKKO – JONKUN HYVÄKSI
IRTAINEN- JOUTILAS
NAINEN - VAIMO
Eroja konjunktioissa ym.
Vvks 1:
noori – toori; mielen – kielen; teste – este; aina – laina
Vvks 2A:
Lambat – Rambat; hwta – mwta; Roca – hoca; mööt – ööt; caria – maria; machta – slachta; Petzj – etzj; hylke – sylke; ialcas – palcas
Vvks 2B:
Caruat – aruat; wäret – märet; teusi – leusi; mwtha – hwtha; muijsta – (Lu)ghuijsta; kieutten – leuten
Vvks 3A:
Ise – lise; (Testa)mentin – Prentin; Kielille – mielille; seiso – Weiso; coole – hoole; polta – Olta; teet – ieet; piene – liene
Vvks 3B:
heite – neite; ala – sala; (yles)lukia – tukia; kenge – henge; aina – laina; heite – Neite; se – (Hone)se
Ks. Vvks teksti 27 viite 2. Jos laskee yhteen roomalaisen numerojärjestelmän kirjaimin osoitetut luvut (I, V, X, L, C, D, M), summaksi tulee säkeeseen kuuluva vuosiluku.
a) Säkeisiin ”kätketty” vuosiluku 1636 on Brahen nuorimman pojan syntymävuosi, ei tyttären.
b) Säkeisiin on kätketty vainajan kuolinvuosi 1650
a) Viittaa juuttien eli tanskalaisten petokseen: Kustaa Vaasa vietiin 1518 petollisesti panttivangiksi Tanskaan, josta paettuaan hän tuli Ruotsiin 1520. Ks. Vvks 28 viite 38
b) Isak Rothovius oli kuin luotu tai syntynyt piispaksi. Ks. Vvks 28 viite 85
3) Coto paha muistaminen; pito hywä jättäminen; 4. inf. nominatiivi, nesessiivirakenne.
7) Ei -- lyömist ole; 4. inf. partitiivi, nesessiivirakenne.
10) Ei auta ambuman; akt. 3. inf. instruktiivi, nesessiivirakenne.
13) Ei -- saada, näkemätä; akt. 3. inf. abessiivi, modaalirakenne.
18) pitä pandaman; pass. 3. inf. instruktiivi, nesessiivirakenne.
22) Ei -- kiroen kuole; akt. 2. inf. instruktiivi, modaalirakenne.
25) Kipaten - mennän, condaten - tullan; akt. 2. inf. instruktiivi, modaalirakenne.
28) Olen -- musta muiden nähden; akt. 2. inf. instruktiivi, modaalirakenne.
30) työhön harjoitelles; akt. 2. inf. inessiivi, temporaalirakenne.
33) Oluessa ollesani; akt. 2. inf. inessiivi + poss.suff., temporaalirakenne.
36) syötyäns -- levättyäns; pass. 2. partis. partitiivi + poss.suff., temporaalirakenne.
37) ei luule wuotta eläwäns -- tietä wanhax tulewans; akt. 1. partis. + poss.suff., referatiivirakenne (partisiippirakenne).
40) Sano - andanens -- ei - saanens; akt. 2. partis. + poss.suff., referatiivirakenne (partisiippirakenne).
47) Pare (on) cuolla cuin kerjätä; akt. 1. inf. latiivi, nesessiivirakenteen lähisukulainen.
49) Työläs on -- opetta; akt. 1. inf. latiivi, nesessiivirakenteen lähisukulainen.
Itämurteiset piirteet mainitaan esiintymisjärjestyksessä, mutta sulkeissa on mainittu myös muut muodot, jotka eivät vakiintuneet nykykirjakieleen, vaikka olivat yleisiä vanhassa kirjasuomessa.
Saahaksemme = saadaksemme (d:n astevaihtelu)
(Oppia = oppija)
(muiltakin hyväksi kiitetyn = muidenkin hyväksi kiittämän
(puoskaroi(tse)maan 'parantamaan')
käytteä = käyttää (savolaismurteinen diftongiutuminen: maa > moa, mua, pää > peä, piä)
ilman... neuvomatak = neuvomatta (abessiivi -tA + glottaaliklusiili, vahvistimena 'ilman' = ttA)
tehään = tehdään (d:n astevaihtelu: d : 0)
(juopaa = juojaa 'sitä joka juo')
ei lasketak = ei lasketa (glottaaliklusiili merkitty k:lla)
(pellollen = pellolle, allatiivi -llen)
hään = hän ( mie, sie, hiän/hään, myö, työ, hyö)
tarvihtee = tarvitsee (ts > ht)
juuaksensa = juodaksensa (d:n astevaihtelu)
viinoa = viinaa (ks. edeltä käytteä = käyttää)
seoitettu = sekoitettu (voisi olla sevoitettu, nyky-yleiskieleen vakiintunut vahva aste)
kahesti = kahdesti (d:n astevaihtelu)
Saapi = saa
juuva = juoda (d:n astevaihtelu: juua = juuva, juuaksensa, juuvaksensa)
leipeä = leipää (ks. edeltä käytteä = käyttää)
potaattia = perunaa (sanastoseikka)
(kasvaamia = kasvamia t. kasvaimia)
Nuon = noin 'suunnilleen'
viijen = viiden (d:n astevaihtelu)
eneän = enää(n) = enää (ks. edeltä käytteä = käyttää)
ei... tahok = ei tahdo (d:n astevaihtelu)
käyvä = käydä (d:n astevaihtelu)
saahaksensa = saadaksensa, saadakseen (d:n astevaihtelu)
ei saak = ei saa (glottaaliklusiili merkitty k:lla)
nouvattaa = noudattaa (d:n astevaihtelu)
ei oisik = ei olisi (glottaaliklusiili merkitty k:lla; nykykirjakielessä ei ole glottaaliklusiilia konditionaalimuodossa)
pahoakaan = pahaakaan (ks. edeltä käytteä = käyttää)
tuloo = tulee (Savon murre: tulee > tu(l)loo, menee > mä(n)nöö)
vieläik = vieläki = vieläkin (metateesi ki > ik, n heittynyt)
väkisikkin = väkisinkin (assimilaatio nk > kk, vrt. pojatkin > pojakkin)
piettäväksi = pidettäväksi (d:n astevaihtelu)
onki = onkin (n heittynyt)
ei suvaihtek = ei suvaitse (ts > ht)
eissä = edessä (edessä > eessä (d:n astevaihtelu) > eissä, ee diftongiutunut)
syäntänsä = sydäntänsä (d:n ääntämys)
(saattain = saattaen; vokaaliyhtymä diftongiutunut: saatta+en > saattain)
(oksentamisehen = oksentamiseen, oksentamaan; illatiivin h säilynyt)