2 so. (uljaassa) Drottningholmin linnassa. Säkeen outo typografia - jopa keskellä sanaa esiintyvät suuraakkoset - selittyy siitä, että Justander on "kätkenyt" säkeeseen vainajan syntymävuoden 1608. Runon myöhempiin säkeisiin on "kätketty" muita tärkeitä vuosilukuja, kuten tuonnempana käy ilmi. Ne kirjaimet, jotka esiintyvät roomalaisessa numerojärjestelmässä, on kyseisissä säkeissä ladottu antiikvalla (muu teksti fraktuuraa) ja suuraakkosin: I, V, X, L, C, D, M (= 1, 5, 10, 50, 100, 500, 1000). Kun roomalaiset numerot laskee yhteen, saa summaksi kyseiset vuosiluvut.
3 Kehotus kats(o) sekä sen jälkeiset sanat cuin on näkynyt viittaavat ed. säkeessä ja alkuperäisessä tekstissä myös sivun reunassa ilmoitettuun vainajan syntymävuoteen.
4 so. vainajan eli Kristiina Katariinan kaiman.
6 Genetiivin näköinen määrite lienee tulkittava illatiiviksi: /kaupunkiin korkee(he)n/. Ks. 14.5.2.
7 Kummaiset ovat kummeja, kasteentodistajia
8 so. Kaarle IX, Kustaa Vaasan nuorin poika; nimen äänneasusta 9.1 Muist. 1
9 so. puolisonsa Kristiinan (Kustaa II Aadolfin äidin)
10 23.5.2
11 Ks. tekstin 14 viitettä 67; genetiivistä 14.1.2
14 20.1.1
15 Runon ilmaus kasvoi (ihanalla) iällä merkitsee samaa kuin proosaelämäkerroissa käytetty vahvistui iässä, so. sai lisää ikävuosia.
16 so. sai vanhemmiltaan kristinopin ("oikean opin") opetusta
17 'tukivat, laskivat pohjan' (papit olivat perheen palveluksessa olevia hovisaarnaajia)
18 so. kristinopin (luku)kappaleilla; vrt. tekstin 2. B viitettä 39
19 Tässä viitataan Lutherin katekismukseen ja sen ruotsinnokseen
20 'osasipa'; 1600-luvun proosassa tuiki harvinaisesta pA-liitteestä ks. 22.5
21 /ulkoo mont(a) lukuu lukee/ 7.1 ja 7.3
22 Kristiina Katariina luki päivittäin Raamatusta nimenomaan psalmeja, ts. piti Daavidin psalttaria jonkinlaisena käsikirjana.
24 'lohduttautua, hakea voimaa t. rohkeutta'
26 Adjektiivin luja merkitys on kontekstin mukaan 'varma, vakaa, voimakas, suuri' ym.
28 päältäkuullella (ks. 1.3 Muist.) pro kuunnella (vrt. r. åhöra, höra på)
29 tässä: 'oikealla tavalla, niin kuin pitää'
31 kuulla = totella (vrt. kuuliainen)
32 'kasvuaikoina, -vuosina'; ks. 23.4.2
34 = hoviin 23.5.2
35 pro korkea koseo ~ kosio'kosija' 13.1.1
36 Kyseessä on Pietari Brahe, josta myöhemmin (1641) tuli Ruotsin valtakunnan drotsi. Ks. tekstin 12 viitettä 44.
37 tai = tämä 17.2
38 8.2
39 pro sorean, sorjan (riimi!)
40 Ks. tekstin 12 viitettä 27
43 = autti ~ auttoi 18.2.2
44 11.4
45 so. valmistautuivat yhteiseen elämään
46 Ilmaus viimeis(sä) pääsiäispyhänä (essiivistä 14.3) tarkoittaa tässä neljättä pääsiäisen jälkeistä sunnuntaita. Brahe mainitsee päiväkirjassaan kuningas Kustaa II Aadolfin järjestäneen häät linnassa "1628 fjerde dag Påsk".
47 Säkeiden 35-36 roomalaisista numeroista koostuu avioliiton solmimisvuosi 1628. Vrt. viitettä 2.
49 so. 22 vuotta 16.1
50 Partitiivi- pro akkusatiiviobjekti 27.3
51 20.1.3 c
52 Brahen lapsista vain Elsa Beata (1629-53) eli aikuisikään
53 Elsa Beata avioitui 1649 serkkunsa Zweibrückenin pfalzkreivin pojan Adolf Johanin kanssa. Vrt. tekstin 21 viitettä 15
54 'terve'; ks. tekstin 16 viitettä 23
56 Runon seura-kantaisissa sanoissa on yleisesti redukoitunut diftongi: Seoracunnan, seoraill, seoramahan (ks. 10). Brahen päiväkirjasta ilmenee, että kreivitär vuosina 1630-35 teki miehensä seurassa neljä Saksan-matkaa.
57 Säe viittaa Brahen kahteen kenraalikuvernöörikauteen (1637–40, 1648-51) sekä tarkastusmatkoihin Suomessa.
58 = vaeltamaan. Ks. 19.4 Muist.
59 pro synnyttäis(s)äns(ä) 19.3.2. Säkeisiin 51–52 on kätketty vuosiluku 1636, joka on Brahen nuorimman pojan syntymävuosi!
60 11.2
61 'erinomaisesti, tuntuvasti'
62 'lieväksi, vähäiseksi, kevyeksi'
64 pro ihanaisesta ~ ihanaisesti 'kauniisti, viehättävästi'
65 23.3.2
67 so. kuolemantauti; asusta Cuolman 12.2
68 20.2
69 15.1
71 häälynä = häälinä ~ häly, melske, touhu yms.
72 so. muilla kauniilla sanoilla
73 so. sai unohtamaan surunsa t. huolensa; ks. 37.6.3 (suuttua = väsyä, kyllästyä)
75 so. kirjoituksessa, runossa
76 13.1.1
80 'kärsivällinen'. Sulkeissa oleva cuin Job viittaa VT:n Jobin kirjan kuvaukseen.
81 /skoului/ 14.2.2
82 'kykenemättömiä, rampoja, vaivaisia'
84 Ruokkiminen (äänneasusta 18.2.2) viittaa Brahe-puolisoiden maa- ym. lahjoituksiin. Visingsön koulu (= Pietari Brahen koulu) perustettiin 1636 Brahen varojen turvin, ja koulu sai jatkuvasti Brahelta avustuksia.
85 = josta, mistä 17.5
86 6 Muist. 1
87 'suo, antaa'; vrt. tekstin 1 viitettä 13
88 2.2
89 = ehkä sinä 'vaikka sinä' 22.2
92 = karmias 'tyly, vihainen' (vrt. armias, armelias)
93 'puvunparsia, vaatteita'; monikosta 13.3.2. Tässä viitataan siihen, että kreivitär kaihtoi kalliita ja erikoisia vaatteita.
98 so. murheellisesti, valittaen
100 20.3
101 so. nautti Herran ehtoollisen
103 20.1.2
105 'edellisenä, viime(ksi kuluneena)'
107 po. wietingin /vietiinkin/
109 13.3.2 Muist.
110 lat. vokatiivi eli puhuttelusija 30.4
111 31.2
112 Säkeen 104 lopussa olevan verbinmuodon eroitesansmäärite, so. erotessaan maailmasta(tässä 'maailma' on luola, edellä kipujen koto) hän jätti kaikki Herran huomaan.
114 so. vahvistuksekseen, henkensä ravinnoksi
115 Essiivi 14.3
117 /neljän(nä)toist(a) päivän(ä)/, so. 14. kesäkuuta (Justander puhuu virheellisesti heinäkuusta)
119 'seurassa'. Säkeisiin 111–112 on "kätketty" vainajan kuolinvuosi 1650, mikä on osin vaikuttanut erikoiseen sananvalintaan.
122 so. sielun ja ruumiin jälleenyhdistämistä. Vrt. tekstin 14 viitettä 108.
123 so. laulaa Jumalan ylistystä: Pyhä, pyhä, pyhä - -. Vrt. Joh. Ilm. 4: 8