 |
||||||||||||
|
|
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
||||
|
|
|
|
|
|||||||||
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
|||||
|
|
|
|
|
|||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Huom. Ganander on jakanut alkulauseensa kuuteen jaksoon, joilla on kullakin oma jaksonaloitusilmauksensa: Ensin, Sitä likin20, Wielä nijn, Edespäin, Wihdoin nijn, Wijmmeisexi. Alkulause päättyy lukijalle suunnattuun toivotukseen Elä hywin61.
Että Suomalaiset Arwotuxet eli Tapauxet1 nyt ulosannetaan2 se tapahtuu seurawaisten syitten wuoxi.
Ensin arwoitusten ijän ja wanhuuden wuoxi: ne owat jo Wanhasa Testamentisä ollehet tawalliset, ja edespantijn3 pidoisa ja muisa tiloisa4 wastattaa5. Duomarein Kirjan 14 Lugusa v. 12-15. luetaan kuinga se sangari Simsoni edespani3 Philistereille6 tämän tapauxen1: Ruoka läxi Syömäristä ja makeus wäkewästä7. Ne wanhat Göthit8, meidän Esi-Isämme täsä waldakunnasa koettelit9 arwotuxilla Toinen toistansa kuinga tarkka peränajatus10, hywä äly ja taito itte11 kullakin oli nijnkuin wanhat ikuiset12 sadut sen näyttäwät; ei ainoastansa wälinsä13 pidois ja juomingeisa; ja muutoin aamu ja ehto puhteilla arwotuxia arwoiteltijn; mutta myös koska ylkä eli nuori mies tuli tytärtä pyytämään, nijn hänen eteensä asetettijn3 kolme eli usiampi arwotus, koetellak14 nijllä hänen tajuansa15, ja jos hän ne osais16 wastata ja selittää nijn hän sai tyttären; mutta muutoin ei, waan luettijn typeräxi ja kelwottomaxi. Samoin nähdään Jothein8, meidän Esi-Isäimme Suomalaisten ja Ruottalaisista11 saduista, että kolme eli yhdexän arwotusta laskettijn17 kuoleman ansainneille Wangeille, jotka olit hengensä18 rikkoneet, ja jos he osaisit16 ne wastata; nijn he hengensä säylytit19.
Sitä likin20 nijn erinomattain21 näistä Suomalaisista arwotuxista tutaan22 Suomen kansan sywä perään ajatus10 ja hywä äly, että23 somaisijn24 wertauxijn, jotka luonnon tunnosta otetut owat, sisälle kietoa ja peittää asiat. Ja nähdään näistä arwotuxista, että Suomen wäki ajattelee ja kuwailee nijn tarkasti kuin suingin joku muu kansa maan päällä, eikä heidän ajunsa25 ole muita halwempi26.
Wielä nijn näistä Arwotuxista opitaan Suomen kielen runsaus ja soweliaisuus kaikenlaisia asioita ulostoimittaak27. Näisä, nijnkuin myös Runoisa ja Suomalaisisa sananlaskuisa, on Suomen kieli wanhasa puhtaudesaan säylynyt.
Edespäin, nijn nämät Arwotuxet sijnä tarkoituxes ulos annetaan2, että nekin jotka on hitaammat älyämään, ja kehnot kirjamiehet ja huonot lukiat, erinomattain21 lapsi wäestä28 ja nuorista tulisit haukutelluxi29 ja yllytetyxi wähintänsäkin näitä haluisemmasti lukemaan, nijnkuin lystin30 wuoxi ja huwixi, ja nijn huomahtemata31 oppisit9 kirjaa lukemaan.
Wihdoin nijn lukia taita hawaita, että monta arwotusta on yhdenkaltaset mutta wähä toisilla sanoilla. Ja minä olen aistainnut32 näitä kootesani, että ne muuttelewat maan paikkain puhenparren jälkeen; jonga tähden minä ne olen waikka yhdet ja samat ylöskertonut33; jota ei lukia taida34 pahaxua. Monta arwotusta kuuluu35 rumalda ja riwolda, mutta ei merkitse nijn pahaa. Usiammat nijstä minä olen peräti ulos jättänyt; ja se on uskottawa että monta muuta arwotusta wielä meidän maasamme on joita en ole tainnut34 tawottaa. Kookkoot36 ja lisätkööt muut toisti37 ne kuin jälillä38 löyttää39 taitaan.On kuitengin meillä Suomalaisilla nyt täsä koosa usiammat Arwotuxet kuin yhdelläkään toisella kansalla, esimerkixi Ruotsalaisilla, joista muutamia kymmenkuntia on ränttihin40 tullut ja ulos annetut2.
Koska he, ja muut kansat on arwotuxiaan säylyttänehet11 ja arwosa pitäneet mixikäs ei Suomalaiset arwotuxet olis sitä ansainneet, että ne tallella pidetäisijn ja ei jäis ikuseen unhohduxeen41 ja mies mieheltä ulkomuistilta42 ailehtimahan43. Ei ne ole halwemmat26 sentähden että ne kamalalta kuuluwat35; waan juuri sijnä asian haaras ne sen synkän itäisen maan44 puheen partta lähestywät.
Wijmmeisexi, nijn waari otetaan, että nuori wäki, pojat ja tyttäret, wielä nytkin meidän maakunnasamme, toinen toistansa näillä arwotuxilla koettelewat9; se luetaan häpiäxi, jos ei toinen saata45 wastata kolmea edespantua3 arwotusta ja näyttäwät46 he silloin toinen toisensa häpiä pihaan47, ja tietäwät48 wähät lapsetkin wielä tänäpäiwänä sanoa toisilleen, jos ei hän (kumppali49) tiedä wastata 3 arwotusta.
Hyis, hyis hywölään, hywölän koirat haukkumaan, meeppä50 tyttö kattomaan11 mitä sieltä tulee? tuleepa hänestä51 yxi52 tyttö repale, ryysyissä, ryäsyissä53, hijri hewoissa54, kapusta korjana55 (se on, rekenä). & c. Kuin näin arwotuxilla kamppaillaan, nijn sanowat he; saatkos56 minun57 hywölään; jopa sain sinun57 hywölään. & c. Hywölä on wissijn aina pakanain ajasta joku paikka josa häwetään; nijnkuin metsä on tapiola, mehtola11 ja nijn monta muuta. Jos nämät arwotuxet halulla wastaan otetaan maanmiehiltä58; nijn tästäedes59 Suomalaiset sananlaskut60 pian minulda58 ulosannetaan2: nijtä minä olen lisännyt myös 18 ajastaikaa. Elä hywin61, rakas lukia !!
Frantsilasta se.62 1 p. Huhti-Kuusa Toiwottaa sinun Maanmiehes
Wuonna 1783. Christfrid Ganander
Philos. Mag.
