VVKS - Virtuaalinen vanha kirjasuomi

43. ANTTI LIZELIUS: Suomenkieliset Tieto-Sanomat 1775-1776

Tietosanomien näytenumerossa syyskuussa 1775 Lizelius kertoo lehtensä alkavan ilmestyä seuraavan vuoden alusta kahdesti kuussa, mikäli ostajia tulee tarpeeksi. Lehden teemoiksi hän mainitsee taloutta, so. maataloutta, käsitöitä ja ihmisten ja eläinten terveydenhoitoa koskevat neuvot ja ohjeet sekä tiedonlevityksen maapallon maista, asukkaista ja tapahtumista (ml. Suomi). Tärkeää Lizeliukselle on, että lehdessä käytetään hyvää ja selkeää suomen kieltä: ahkeroitaan aina suomen kielen selkeydestä, sen omasta luonnollisesta puheenparresta, painavaisten ['tärkeiden'] sanain valitsemisesta ja eroittamisesta, niin myös niitten muista kielistä vuorottuin ['lainattujen'] mahdollisesta vieroittamisesta.

Lizelius kirjoittaa täyteläistä, loppuheitotonta suomea, jonka rikkautena ovat luontevasti lauseyhteyteen sijoittuvat nominaalimuodot (lauseenvastikkeet). Sanat ja muodot, joissa näyttäisi olevan heikon asteen sijasta vahva aste, eivät välttämättä viittaa Lizeliuksen satakuntalais-hämäläiseen murrepohjaan; kyseessä on ehkä vain ortografia (Henken, kaupunkista, kuninkas, renkas, sanken, säätetysä) tai tuon ajan yleiskäytäntö (katulta, Englantisa, Hollantisa, Islantisa).

Tietosanomien numeroissa oli sama rakenne ja sama määrä tekstiä, nelitaitteinen puoliarkki eli kahdeksan pientä sivua (näytteenä rakenteesta teksti 43 A). Lehden jatkokertomuksista pisin käsittelee maanosia ja maita (Tiedustus maanpiirin paikkakunnista), alkaa ensimmäisessä numerossa ja päättyy viimeisessä eli numerossa 24. Maanosia oli vasta neljä, sillä tutkimusmatkailija James Cook oli saapunut Australian itärannikolle 1770, eikä uuden maanosan nimeäminen käynyt käden käänteessä. Myös Uuden maailman (Amerikan mantereen) pohjoisin osa oli tuntematon, kunnes norjalainen Roald Amundsen löysi ns. Luoteisväylän eli meritien Euroopasta Aasiaan. Tietosanomien uutisissa (teksti 43 B) vilahtelee maailmanlaajuisesti kiinnostavia tapahtumia (Amerikan vapaussota ja Euroopan sodat sekä luonnonvoimien aiheuttamat tuhot), joskin valtaosa on huhuja. Lukija saa kuitenkin käsityksen siitä, miten 1700-luvulla uutisoitiin.

43. A Tieto-Sanomat 3/1776

Suomenkieliset Tieto-Sanomat
Helmi-Kuusa Wuonna 1776.

Jatko Suomen Maan Huonen-Hallituxen¹ alusta. (Katzo N:o 2.)
--
(Jatko tästä toisten.)

Jatko Maan-piirin² paikkakuntain Tiedustuxesta². (Katzo N:o 2.)

4. Osa Amerika³, Lännen puolella Europata, on eri maa Wanhasta Mailmasta, ja kutzutan Uudexi Mailmaxi sentähden, että se on hiljaisempiin⁴ aikoin Europalaisilta⁵ löytty. Se oli ennen kokonansa pakanain asunto; mutta nykyisiin aikoin⁴ on sinne myös Christikuntaa istutettu.

Tämän Mailman osan ympäri taitan muilla tahwoilla⁶ wettä myöden kulkea, paitzi Pohjan⁷ puolella, josa sen rannat wielä owat tundemattomat. Amerikan tuttu⁸ maa luetan olewan 300000. eli kolme sataa tuhatta nelikulmaista penikulmaa ( * ) lawia⁹; ja yhdestä äärestä niin toiseen kohdan matkoin eli ojetinsa¹⁰ 1102. eli tuhannen, sata ja kaxi Ruotzin penikulmaa pitkä.

(Jatko tästä toisella erällä.)

(*) Nelikulmaisen penikulman kanssa, ymmärretän¹¹ niin suuri osa maasta, kuin on penikulmaa sekä pitkä että lewiä.

Jatko neuwosta¹² niitten wirwottamiseen, jotka häyrystä¹³, sauwusta eli wahingollisesta löyhkästä¹⁴ näkywät kuollexi eli owat kuoleman waarasa.

Jos ej raikas ilma, suonen awaminen ja Etika apua tuota, niin pitä puhaltamisen kautta kurkkuun, ilmaa saatettaman tätyihin¹⁵, että ne senkautta tulisit awarammaxi, ja weri, joka tädyiltä⁵ on estetty, niin pääsis liikkelle. Jos tämä tapahtuu ennen kuin weri peräti on hyytynyt, niin taitaa se, nimittäin weri sillä tapaa tulla tätyihin, ja sieltä sydämmeen; jonka kautta, kuin sydän näin on jällen saanut liikunnon¹⁶, weri sitte koko ruumisa tulee wastauutiseen¹⁷ ja entiseen juoxuunsa: ja tällä tawalla taitawat sekä löyhkistä tukahtunet että wedesä hukkunet myös toipua.

Muoto¹⁸, jolla ilmaa tätyihin saatetan, on kahtalainen: Ensimmäinen ja köykäisin¹⁹ eli alkiaisin²⁰, joka äkitzeltä²¹ tapahtua taitaa, on se, että kuin sen tukahtunen toinen sierain painetan umpeen niin toiseen pistetän kiperöitzy²² eli koukistettu piippu, taikka pala soukasta tupesta, jonka kärki on leikattu poikki, taikka joku muu senkaltainen ase²³, ja sen kautta puhalletan. Suun kautta ej pidä²⁴ puhaltaminen tapahtuman muulloin kuin suurimmasa hätätilasa, koska ruumisa ei enä?? tunnu eikä löytä yhtän hengen rahtua, taikka silloin kuin niitä nimitetyjä aseita²³ sieramiin ei ole saapuilla²⁵.

Yxi senkaltainen hengetöin lapsi, jonka suuhun puhallettin, on kohta ruwennut liikkuttamaan silmiänsä, yskimään kuolaa eli tahmaa ja wirwonnut. On myös toinen ihminen, joka miilusa²⁶ tukahtui, tullut hengiin sen kautta, että toinen ihminen pani suunsa sen kuolluen suun päälle, ja nipistäin yhteen tukahtunen sieramia, puhalsi hänen suuhunsa hengeä.
--

Mutta jollei nämät auta, niin on se toinen ja wiimeisin muoto ilman saattamiseen tätyihin, parhain tuttu taitawille Parantajille eli Fältskäreille²⁷, jotka wisusti²⁸ awawat hengikurkun²⁹, sinne jollan³⁰ asella²³ puhallettaa³¹.

Tiedon-anto, kuinka usiammat ruohot ja hedelmät toinen toisensa suhteen, Eläinten ruokkimisesa owat ruokawaisemmat³².
--

(Jatko tästä toisten.)

Tiedoxi.

Wuonna 1771. asetti Kuninkallinen Majesteti Pää-Kaupunkisa Stokkholmisa suuren Arpa-wedon, joka kutzutan Ruotzin kielin Nummer-Lotteri, josta, paitzi Kruunun ja woittajain hywää³³, Kuninkan Isällisestä Lemmestä³⁴, naimisen ja wäen enäntämisen kehoituxexi³⁵, joka wedosa langee³⁶ wiidelle, Maa-Herroilta³⁷ nimitetyille naimaikäisille piikoille³⁸ yhteisestä Kansasta, Sata Talaria Hopia-rahaa, kullekkin wihkimisen jälkeen Maa-Herralta annettaa³¹. Ja on tästä rahasta jo moni piika awioon käytyänsä, osallisexi joutunut.

Uusia Sanomita.

Kaxi Warustus- ja Warjelus-Rakennusta eli Fästningiä³⁹ owat Amerikalaiset wiimeis Marras-Kuusa Englantilta ottanet pois Amerikan sodasa.

Wenäjällä on hiljaisiin⁴ aikoihin, niinkuin wiimeis Suwena⁴⁰ Suomesakin, tapahtunut uusi Maa-Herrakuntain jako.

Joulun edellä sai Ruotzisa yxi Taloin poikain tyttäristä, kohta awioon käytyänsä Kirkosa Sata Talaria Hopiarahaa Morsiamen lahjaxi niistä sen edellä nimitetyn Suuren Arpa wedon woitoista. Ja wähää ennen myös Ruotzisa toinen itze Maa-Herralta, joka juuri sen annon⁴¹ tähden, sen Pitäjän kirkkoon piikan hää-päiwänä hänen kunniaxensa oli kulkenut.

Sawon Pitäjä, josa Pispa tähän asti jonkun aikaa on ollut Kirkoherra, tulee nyt Pispalta pois, ja sinne asetetan erinäinen⁴² Kirkkoherra.

Kuollet owat s. 10. p. mennesä Joulu-Kuusa Kappalainen Hr. Magister Lars Leiman Prunkalasa Liedon Pitäjäsä, ja s. 3. p. sisällä olewasa Kuusa Kappalainen Hr. Anders Nummelin Harjawallasa Kokemäen Pitäjäsä.

S. 20. p. wiimeis Joulu Kuusa owat Magisterit Hr. Michel Polwiander ja Hr. Carl Gustaw Wallenius, niin myös Pappis mies Hr. Jakob Yppenius Hengellis. Konsistoriumilta⁴³ asetetut walittaa³¹ Pitäjän Apulaisexi Hämen Kyröön.

S. 3. p. wiimeis Tammi-Kuusa on Pirkkalan Kirkkoherra Hr. Jeremias Wallenius asetettu Prowastixi.