Historiikki

Esitelmä Vanhan kirjakielen päivillä Kotuksessa 6.9.07
Verkkoartikkeli "Virtuaalinen vanha kirjasuomi (Vvks) itseohjautuvaan opiskeluun ja omaksi iloksi"
Esitelmä Kielitieteen päivillä 22.5.2010
Esitelmä Vanhan kirjakielen päivillä Turun Fennicumissa 10.11.2011
Vanhinta kirjasuomea -sarjan osien 1-3 alkusanat (1989)
Vvks-tiimin vaiheita kuvina
Pirkko Forsman Svensson

Esitelmä (6.9.2007)

Alkuperäinen osoite:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2387

Forsman Svensson, Pirkko ja Eerikäinen, Johanna: Vvks (= Virtuaalinen vanha kirjasuomi) – vanhinta kirjasuomea itseohjautuvaan opiskeluun ja omaksi iloksi

Esittelemme seminaarissa digitaalisen Vvks-aineiston, jota kokeiltiin kevätlukukaudella Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksessa Kirjasuomi 2007-kurssin vanhan kirjasuomen osiossa. Aineistoa on työstänyt digitaaliseen muotoon laitoksen opiskelija Johanna Eerikäinen syksystä 2006 lähtien. Tähän työhön suomen kielen laitos myönsi Johannalle hankerahaa tuntipohjaiseen työskentelyyn ensin syksyksi 2006 ja uudelleen kevääksi/kesäksi 2007. Hankkeemme ei ole saanut rahoitusta ulkopuolisilta tahoilta, vaikka hakemuksia lähti vuoden aikana viidelle mahdolliselle myöntäjälle (Koneen Säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, TSV:n 100-vuotisrahasto, Emil Aaltosen säätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto, joka tiedottaa apurahojen saajista vasta alkusyksystä). En tullut maininneeksi hakemuksissani hankkeen ajankohtaisuutta Agricolan juhlavuoden kannalta.

Vvks-aineiston pohjana on v. 1988-89 Uumajan yliopiston suomen laitoksen oppimateriaaliksi laatimani A4-muotoinen oppikirjasarja Vanhinta kirjasuomea, joka esittelee 1500- ja 1600-luvun tekstejä. On itsestään selvää, että Agricola on aineistossa runsaasti edusteilla – sekä lukuteksteinä että harjoitusten pohjateksteinä – mistä syystä digitaalisen Vvks-aineiston esittely sopii hyvin Kotuksen seminaarin aiheisiin. Alkuperäisessä kirjasarjassa on kolme valmista osaa: 1) Katsaus 1500- ja 1600-luvun kirjallisuuteen sekä tekstinäytteitä; 2) Katsaus vanhan kirjasuomen ortografiaan ja tekstikommentaari; 3) 1500- ja 1600-luvun äänne- ja muoto-oppia. Sarjan neljäs osa, joka käsittelee lauseoppia lähinnä 1600-luvun tekstien pohjalta, oli kevääseen 2007 asti raakile, jota olen kesän aikana päivittänyt perusteellisesti.

Vvks:n tekstinäytteet on jaettu aiheittaisiksi kokonaisuuksiksi (esim. uskonnollinen proosa, lakikieli, lyriikka). Kukin näyte on omana sivunaan, ja viittaukset tekstiosasta selityksiin ovat yläviitteinä selitettävän sanan tai kohdan jäljessä (juokseva numerointi kappaleittain). Numeroa klikkaamalla avautuu selitys kyseiseen kohtaan. Usein selitys sisältää numeron tai on pelkkä numero; numerot ohjaavat lukijan kielioppiosioon – äänne- ja muoto-oppiin (luvut 1-23) sekä lauseoppiin (luvut 24-40) – josta löytyy lisää tietoa kyseisestä aiheesta. Kieliopin luvut ovat kukin omana sivunaan, joten käyttäjä voi halutessaan lukea kerralla kokonaisen luvun. Sisällysluettelostakin pääsee suorilla linkeillä kieliopin lukuihin, joten niitä voi lukea myös itsenäisesti tarvitsematta samalla lukea tekstinäytteitä.

Kesän 2007 aikana Vvks-aineistoon liitettiin itsenäinen Harjoituksia-osio ratkaisuineen; osiossa on runsaat 50 vanhan kirjakielen eri osa-alueita käsittelevää harjoitusta. Suuri osa on Laila Lehikoisen kursseilleen laatimia ja löytyy 1980-luvun opetusmonisteesta Kirjasuomen historiaa tai Laila Lehikoisen ja Silva Kiurun oppikirjasta Kirjasuomen kehitys (tekijät ovat antaneet luvan hyödyntää harjoituksia). Vvks-aineistoon perustuvat harjoitukset ovat tietenkin minun käsialaani. Kaikkiin harjoituksiin olen itse laatinut ratkaisut, ja Johanna on kirjoittanut harjoituksiin tarvittavat pohjatekstit monisteista ja kirjasta. Aiemmin laadittujen harjoitusten ja niihin kuuluvien erillisten pohjatekstien hyödyntämisessä on tärkeä pedagoginen puoli: Vvks:n tekstinäytteiden ongelmat ja kielioppi on selitetty linkeissä. joten muihin teksteihin perustuvassa harjoitusosiossa opiskelija joutuu soveltamaan Vvks:sta oppimaansa.

Esittelen lyhyesti Vvks-aineiston vaiheet ja sisällön kalvoilla tai PowerPointilla, verkkoversion esittelystä vastaa paljolti Johanna. Mahdollisiin kysymyksiin vastaamme yhdessä.