1 = neito, neitsyt 19.6.2 Muist.
2 7.1
3 19.6.1
5 pro avio-(vrt. avioskäsky 'avioliitto')
6 värttämies (~ värtti-) 'rakastaja' (LPet. wertamiestens 'rakastajiensa'); värttivaimo 'rakastajatar, jalkavaimo'
8 'omaisuudesta, [saatavasta] perinnöstä'
9 so. perinnöstä. Vrt. 23.4.2
10 18.1.2
11 /riiðellään/ = Jos riidellään - - 40.3.4
12 = oliko (onko) se annettu anteeksi 40.3.5
13 Nesessiivirakenteen koostumuksesta 39.2.2.2
14 Verbillä tietää on vanhoissa lainsuomennoksissa myös merkitykset 'todistaa' ja 'antaa lausunto' (ruotsinkielisessä lähdetekstissä kaksi eri wita-verbiä!). Tässä: kahdentoista miehen on todistettava asia (~ tutkittava ja näytettävä toteen)
15 17.5
16 = houkuttelee 'viettelee' 11.5
17 18.1.1
18 so. laillisesta avioliitosta
19 so. 40 markkaa sakkoa. Skandinavian maissa olivat keskiajalla ja 1500-luvulla käytössä seuraavat rahayksiköt (samalla painoyksiköitä):
markka (germ. mark) = 8 äyriä (= 24 aurtuaa = 192 penninkiä)
äyri (r. öre < lat. aureus) = 3 aurtuaa eli äyrityistä (= 24 penninkiä)
aurtua ~ äyrityinen (r. örtug) = 8 penninkiä
penninki (r. penning) = 1/192 markkaa
Kustaa Vaasa alkoi lyöttää Saksan taalerien mallin mukaan suuria hopearahoja, riikintaalareita, jotka alkuaan oli tarkoitettu ulkomaankauppaan ja erillisiksi v. 1536 syntyneestä markkajärjestelmästä. Taalarin kurssi vaihteli (1560-luvulla taaleri oli 3–4 mk, Juhana III:n hallituskauden lopussa 38–84 mk), vaikkakin se yritettiin vakiinnuttaa 4 markaksi. V. 1664 otettiin käyttöön nimitys karoliinitaalari, arvo 4 mk.
20 kolmi(a)jakoon, so. jaettuna kolmeen osaan ~ kolmelle osapuolelle
21 = isälle jne. 30.1.4
23 pro olkaan 18.1.2
24 'sakkonsa'; ks. tekstin 8 viitettä 39
25 so. naimattoman naisen ('jalkavaimon')
27 20.1.3