2 = Jumalan armosta (r. med Guds nåd, Kustaa Vaasan käyttöön ottama ilmaus)
3 Nimitys Götin (= gööttien, Götanmaan) viittaa skand. kansanheimoon, joka asui Ruotsissa Götajoen varrella; myöhemmin nimellä tarkoitettiin koko nykyisen Götanmaan väestöä. Nimen asu Göt(h)es konung (pro r. götas konung) on lainaa vanhasta tansk. kuninkaan arvonimestä, ja se on kuulunut Ruotsin kuninkaan titteleihin Maunu Ladonlukosta lähtien. Venden kuningas (r. Vendes konung), myös tansk. laina) oli Ruotsin hallitsijan arvonimenä Kustaa Vaasasta lähtien; arvonimi juontuu käsityksestä, että Ruotsista lähteneet gootit olisivat voittaneet vandaalit ja siten saaneet valtaansa vanhan Vendinmaan, ts. Itämeren etelärannikon. Huom. vende 'vatten' tarkoittaa tässä 'niitä, jotka asuvat veden lähellä'.
4 23.6
5 /tyɣösanomme/ 'tarjoamme, ilmoitamme' (r. tillbjuda)
6 'aatelismiehet, rälssimiehet' (r. frälseman). Rälssimiehet olivat maanomistajia, jotka joko suorittivat itse ratsupalvelusta tai varustivat sotilaita kuninkaan palvelukseen ja korvaukseksi nauttivat verovapautta. Äänneasusta 8.2. Muist.
7 12.2 (r. länsman)
8 Neljännes(kunta)miehet (r. fjärdingsman) avustivat veronkannossa, järjestyksen ylläpidossa yms. Hallintopitäjät (tai muutkin alueet) oli jaettu neljään osaan (r. fjärding).
9 Lukumiehet 'verokuntamiehet' (vanh. r. bolman) keräsivät ja tilittivät verot verokuntiensa edustajina (oik. 'laskijat'; lukea = laskea). Ruotsin bol 'talo, tila' tarkoitti niitä alueita tai osia, joihin useat Suomen pitäjät oli jaettu veronkantoa varten, ja kustakin tällaisesta alueesta vastasi bolman.
10 35.3.2
11 /lampuoðit/ 'vuokratilalliset' (r. landbonde)
12 so. Savonlinnan (linna)lääni (r. Nyslottslän)
13 /suosiomme/. Virkkeen alussa olevan verbinmuodon (viite 5) objekti
14 Jo keskiaikaisten ruotsalaisten kirjeiden alkulausefraseologiaan kuuluu ilmaus tillför(e)ne, vanh. tilförende, mr. til foren (= nyk. förr, förut), esikuvana saks. tervehdys Gottes Gnade zuvor. Fraasi päättää asiaankuuluvan armon, suosion yms. toivotuksen, merkitys suomeksi 'edeltä lähetettynä' tjs. (Vrt. lat. salutatione etc. praemissa, praemisso nostro sincero favore.)
15 1.2
16 14.6
17 so. arvelemme, olemme sitä mieltä. Refl. pronomini Meillemme (ks. 17.3) selittyy ruots. lähdetekstistä ('vi har oss till att förmoda')
18 14.1.2
20 'ei-kristityt, kastamattomat' (r. okristen). Vrt. Agricolan termiä, teksti 4. B viite 60.
21 12.2
22 /sisälle langeta/ 'hyökätä' 23.1
23 maakunta usein = maa; äänneasusta 2.1
24 /ryöväämähän/ 2.1
25 2.1
28 /muoðoista/ 'kaltaista' 1.4.2 ja 23.4.3
29 /vä(i)jytystäns(ä)/ = väijytystänsä 'aiettaan, eljettään' (r. uppsåt). Sanan kirjoittaminen g:lliseksi lienee hyperkorrektiutta (ks. viitettä 47)
30 20.1.1
31 'saada aikaan, pystyä hankkimaan' (r. åstadkomma)
32 /meiðämme/ pro meitämme ~ itseämme (ks. 17.3 ja 27.2) Refl. pronomini kuuluu verbinmuotoihin hangitzemme ia wahwistamme, ja nykykielessä se korvattaisiin refleksiivijohtimella (vrt. 23.2): Me varustaudumme ja vahvistaudumme - - (r. vi rustar och bemannar oss)
33 5
35 /tahtoonsa/ 7.1
37 18.1.1
38 19.6.2
39 'asian' (r. sak). Sanalla sak on Ruotsin vanhoissa lakiteksteissä mm. merkitykset 'oikeusjuttu, rikos, syy, sakot' (samoin saker 'syyllinen', saklös 'syytön', sakfälla 'julistaa syylliseksi')
40 Ilmausta ottaa miele(h)ensä vastaa lähdetekstin låta [ngt] gå sig till hjärtat, so. ottaa huolehtiakseen, sydämenasiakseen.
41 /asuðen/ 'aseiden' (r. värja); /asua/ 'asetta'
42 /rustin/ 'muonan, elintarvikkeiden' (r. fetalie < alasaks. vetalie)
44 Lähdetekstin orjallinen seuraaminen on tuottanut epäselvän anakoluutin: ruotsinkielisessä rakenteessa som behövs till att försvara land och rike med rel. pronominilla on kahtalainen funktio (som behövs + som man försvarar landet med), mikä ei näy suomennoksesta. Modernistettuna kohta kuuluisi: mitä tarvitaan maan puolustamiseen (oik. 'mitä tarvitaan, jotta sillä voidaan puolustaa maata').
45 'puolustaa' (r. försvara) 23.1
46 23.5.2
47 /vaɣellus/ tai /va(j)ellus/. Rapola (1965) arvelee, että vaeltaa-verbi olisi alkuaan ollut j:llinen (Agr. waijelda, Lju. waiellus jne.). Suomennoksen g:llinen asu lienee teorioitua hyperkorrektiutta (vrt. viitettä 29)
48 po. Alimaisten = alamaisten = alamaisille ; ks. 15.1 Muist., genetiivin funktiosta 30.1.4
49 kuluttaa = maksaa; kulutus = kustannus
50 14.3
51 pro /tahðoisitta/ tai /tahðoisitte/
52 20.3
53 17.3
54 /päällenne lankeepi/ 'koskee teitä' (r. gälla). Verbinmuodon äänneasusta 7.1, postposition funktiosta 31.2
57 Asetuksissa ja kirjeissä ruotsin hava on väliin suomennettu pitää-verbillä, ts. har haft > olemme pitäneet pro meillä on ollut
58 /sitä vastaan/ = siitä syystä, sen vastineeksi
59 18.1.2
60 /teitänne löytä/ 17.3 ja 13.2.2.1. Infinitiivin voi myös lukea /löyttää/ 19.2. Ilmaus jäljittelee lähdetekstin sanontaa låt finna eder tacksamma, so. olkaa kiitolliset (oik. 'antakaa havaita itsenne kiitollisiksi')
62 3.2
63 Lähdetekstin imperatiivi hjälpa till att avvärja olisi voinut tuottaa käännöksen auttakaa (pois)torjumaan, mutta suomentaja on muotojen identtisyyden vuoksi tulkinnut imperatiivin infinitiiviksi ja päätynyt outoon suomennokseen. Infinitiivin äänneasusta 19.3.1.1
64 pro omaa 25.2.1
65 14.2.1
67 'omaisuuden'. Lähdetekstin gods on käännetty ilmauksella riista ja tavara
68 = kaikin [mahdollisin] tavoin. Niin tässä kuin muuallakin samassa kirjeessä ruotsin med on johdonmukaisesti käännetty kanssa-postpositiolla (ks. 31.2)
69 Hyperkorrekti muodoste pro edessaada tai edessaattaa (r. åstadkomma). Vrt. viitettä 31.
70 'suurella voimalla' (vrt. väkevä, vähäväkinen ym.)
72 = tekemään 19.4 Muist. Tässä on tiettävästi varhaisin esimerkki tunnuksettomasta 3. inf. illatiivista.
74 VKS:n "normaali" ilmaus on yhteinen kansa '(tavalliset) ihmiset'. Ks. tekstin 4. B viitettä 146.
75 Refl. pronomini selittyy lähdetekstin refleksiiviverbi-ilmauksesta vi har oss betänkt. Vrt viitettä 17.
76 33.2 (r. måtte)
77 ulostehdä (r. utgöra) = varustaa, panna kuntoon, asettaa käytettäväksi (sotatarkoituksiin). Astevaihtelusta 1.2, infinitiivin asusta 19.4
79 'muonaa, elintarvikkeita' (r. kost)
80 po. auttaisit, so. tulisivat toimeen
83 'antaa aihetta, antaa myöten' (r. begiva sig)
84 ennen kirjoitettu= edellä mainittu (r. för:ne < förskrivne 'nämnda'; ruotsin kansliakielen ns. juridisia pronomineja, jotka yleensä esiintyvät lyhenteinä)
86 19.4
87 pro on tarvis, pitää yms. 39.2.2.1
88 /vastaan seisoo/ 'vastustaa, tehdä vastarintaa' (r. göra motstånd) 23.1
89 'milloin ja mistä' 17.5
90 = ammattimiehet 'virkamiehet' (r. ämbetsman)
91 Lähdekielen sanat råd ja makt on suomennettu ilmauksilla voimaa ja varaa ja väkee ja voimaa (väki-sanan merkityksestä ks. viitettä 70)
92 2.2
93 /huomiehen/ 'sotamiehen, ratsumiehen, huovin'. Lähdetekstissä on ilmaus karln till häst 'ratsumies' ja jäljessä luettelo tämän varusteista; suomennoksessa 'hevonen' on siirretty varusteluetteloon. Termin vaihteleva asu hoomies (myös Agr.) ~ hoimies (mm. Martti, Sor.) ~ huovi perustuu ruotsin äänneasuihin, mr. homan, homman, hofman.
94 /keihähän/ 2.1
95 17.5
96 20.1.4
97 /sopivat/ (v:n kato lienee vain ortografinen)
98 /hyvisti/. Mahdollisesti adverbien hyvin ja hyvästi kontaminaatio
100 20.1.3
101 = se pitää luettaman, par. se katsottakoon (jksk) ~ sitä pidettäköön [jnak]. Nesessiivirakenteen koostumuksesta 39.2.2
102 14.7
103 'varustetut, sotajoukkoon valitut'. Vrt. viitettä 77.
104 17.6
105 'huolellisesti, tarkoin' 20.1.1
106 Ks. viitettä 68
107 /täytetähän/ 2.1
108 'niin pian kuin, heti kun'
109 /tehdähän/ 2.1. Vrt. viitettä 77
112 25.1.4.1
113 3.3 Muist.
114 = ojentakoon (itsensä) 'menetelköön, käyttäytyköön'. Infinitiivin asusta 13.2.2.1, apuverbin funktiosta 33.2.2
115 /hänensä/ 17.3
116 16.2 Muist.