TEKSTI 37bs

1 Ks. tekstin 37. A viitettä 1 (myös tekstin 28. viitteet 39 ja 43).

2 = Lindholm-niminen kylä Roslagenin alueella Tukholman pohjoispuolella (Uplannissa). Huom. Almanakan tiedot eivät täysin pidä paikkaansa: Kustaa syntyi Rydboholmissa 1496!

3 'tanskalaisten vankeudesta' ; juutti, Juutinmaa = tanskalainen, Tanska. Ks. tekstin 28. viitettä 38

4 Kristian II Ks. tekstin 28. viitettä 39 ja tekstin 37. A viitettä 1

5 'yhdessä'

6 34.3

7 so. Tukholmassa

8 so. alamaisten suru oli sitä suurempi mitä suopeammin/lempeämmin hän oli hallinnut; erinomainen lempi t. lemme = erityinen, suuri suopeus, armollisuus, lempeys

9 Eerik XIV (1533–1577), Kalmarin herttua, oli Kustaa Vaasan esikoispoika tämän 1. avioliitosta. Nuoremmat veljet Juhana III ja Kaarle IX olivat Kustaa Vaasan 2. avioliitosta. Eerik XIV oli psyykkisesti sairas, ja harhat johtivat ylilyönteihin ja vallasta syrjäyttämiseen; Eerik istui vankina useissa eri linnoissa.

10 tappelus = taistelu

11 so. hänestä tuli alamaisille hirmuhallitsija

12 Valtakunnan vanhemmat (r. de äldre) ovat hallinnon johtohenkilöitä, siis "maanisiä". Ks. tekstin 37. A viitettä 2

13 /häneen/

14 = Örbyhusin linnassa

15 Juhana III (1537–1592), Eerik XIV:n veli ja Suomen herttua. Ks. tekstin 10. viitteitä 2 ja 4 sekä tämän tekstin viitettä 9

16 'vaikka'

17 Katariina (Katarina/Katerina) Jagellonica (1526–1583), Puolan kuninkaan Sigismundin tytär

18 /veljens(ä)/ eli Eerik XIV:n hallituskaudella

19 /saltimaan/ = sallimaan

20 'huolenpidon'; ks. tekstin 28. viitteitä 39, 43 ja 52

21 = äkkäsi 'huomasi'

22 'lopulta, vihdoin' 20.1.2

23 Sigismundista (1566–1632) tuli 21-vuotiaana ensin Puolan kuningas, sitten 26-vuotiaana myös Ruotsin kuningas

24 'etenkin, nimenomaan'

25 so. että hän hylkäisi paavinopin 23.1

26 = pyhän

27 'voimalla'

28 vastata jnk edestä = puolustaa jtk

29 = etsien 'yrittäen' 19.3.1.2

30 /ajettaa/ ajaa-verbin pass. 1. inf. so. (antaa toimittaa t.) toimituttaa itsensä hallitukseen

31 'kokonaan, täysin'

32 Kaarle IX (1550–1611), Södermanlandin herttua, Kustaa Vaasan poika ja Eerik XIV:n ja Kustaa III:n veli. Ks. tekstin 28. viitettä 82 ja tämän tekstin viitettä 9

33 Abl. agentti 34.4

34 so. joita sen tähden vainottiin/kiusattiin

35 Kustaa II Aadolf (1594–1632), joka tuli kuninkaaksi 17-vuotiaana isänsä Kaarle IX:n kuoltua sairauskohtaukseen, loi Ruotsin suurmahdin ja hallintojärjestelmän. Hän kuoli ns. kolmikymmenvuotisen sodan aikana Lützenissä 6. marraskuuta 1632 tyttärensä Kristiinan ollessa vasta 6-vuotias.

36 so. oli solminut rauhan tanskalaisten ja venäläisten kanssa (Stolbovan rauha 1617)

37 asettaa ~ säätää = määrätä, perustaa

38 = opettajille 2.2

39 so. opiskelijoille (opiskeleville) stipendejä eli elatusapua

40 'omaisuudestaan'

41 /kymnasiumii/ = kymnaasia, lukiota

42 so. jotta etenkin köyhät saivat mahdollisuuden opiskeluun

43 Riika : Riian

44 so. joita keisari ja paavi vainosivat 34.3

45 Kustaa Aadolfiin ei ole historiankirjoituksessa liitetty epiteettiä Suuri kuten moneen muuhun (Kaarle Suuri l. Kaarle V, Fredrik Suuri)

46 edesseisoa = hoitaa jtk, vastata jstk

47 so. kuningatar Kristiinan (1626–1689) holhoojahallituksen jäsenet

48 'saattoivat päätökseen'

49 = Turun akatemian

50 harjoita : harjoitsen = harjoitella, opiskella 5

51 ylössanoa = sanoa irti, luopua; Kristiina luopui kruunusta, kääntyi katolilaisuuteen ja asettui asumaan Roomaan

52 = Roomaan

53 paavinoppi = roomalaiskatolinen uskonto

54 Kaarle X Kustaa (1622–1660), pfalzkreivi Johan Kasimirin ja ruotsalaisen prinsessan Katariinan poika, Kristiinan serkku

55 Pfalz (lat. palatium) tarkoitti keskiajalla Saksan kuninkaan/keisarin vaihtuvaa (virka-)asuntoa, joka toimi tuomioistuimena. Pfalzkreivi (Pfalzgraf) oli kuninkaan edustaja tämän kulloisessakin pfalzissa. Reinin pfalzkreivi oli vaaliruhtinaskollegion pysyvä jäsen.

56 'armeijan ylipäällikkö'

57 Puolan sota alkoi 1655, ja vähitellen Puolan kumppaneiksi tulivat Tanska, Itävalta, Venäjä ja Brandenburg.

58 18.2.2 (verbimuoto). Roskilden rauha 1658, jossa Ruotsi sai useita Skånen maakuntia, jäi väliaikaiseksi.

59 Kaarle XI (1655–1697) Ks. Kaarle XI:n elämäkerran suomennos ja

Karl XI:s minnesskrift — kanslisvenska i finsk översättning (PDF)

60 so. Holstein-Gottorpin herttuan Fredrik III:n tytär Hedvig Eleonora (1636–1715), joka valtakunnan viiden johtajan l. vanhimman kanssa hoiti holhoojahallitusta poikansa Kaarle XI:n alaikäisyyden ajan. Leskikuningatar joutui samaan tehtävään vielä pojanpoikansa Kaarle XII:n alaikäisyyden aikana. Ks. tekstin 37. C viitettä 10

61 so. jäi isän kuollessa alle 5-vuotiaaksi

62 raati = neuvosto, hallitus

63 Kurfürst (r. kurförste) 'vaaliruhtinas'. Vaaliruhtinaiden tehtävänä oli valita Saksan keisari. Vaaliruhtinasneuvostoon (Kurfürstenkollegium) kuuluivat pysyvinä maallikkojäseninä Reinin pfalzkreivi, Saksin herttua, Brandenburgin maakreivi ja Böömin kuningas.

64 Mark Brandenburg tarkoittaa nykyisen Saksan alueella sijainnutta Brandenburgin ruhtinaskuntaa roomalaisen valtakunnan rajamaana vuosina 1157–1806. Markkreivi eli rajakreivi (s. Markgraf) oli valtakunnan hallitsijan antama aatelisarvo tällaisen raja-alueen hallitsijalle.

65 'menetti'. Monet Roskilden rauhassa 1658 voitetut alueet tulivat taas Tanskan haltuun. Ks. tämän tekstin viitettä 57

66 = Nijmegen (~ Nimwegen). V. 1678 solmittiin Nimwegenin rauha Ranskan ja yhdistyneitten seitsemän alankomaan välillä.

67 Kaarle XII Ks. teksti 37. C

68 määräinen artikkeli 24

69 avut = hyveet, (hyvät) ominaisuudet

70 Tanskalainen prinsessa Ulrika Eleonora vanhempi (1656–93), Kaarle XII:n äiti. Ulrika Eleonora nuorempi (1688–1741), Kaarle XII:n sisar, oli veljensä kuoltua Ruotsin kuningattarena 1719–1720. Hän luovutti kruununsa miehelleen Fredrik I:lle.

71 so. suuremmat kuin että ne voitaisiin lyhyesti sisällyttää tähän = niin suuret, ettei niitä voi tässä lyhyesti selostaa

72 so. Fredrikshald (nyk. Halde) Norjassa; fästning = linnoitus, postpos. alla 20.2