 |
||||||||||||
|
|
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
||||
|
|
|
|
|
|||||||||
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
|||||
|
|
|
|
|
|||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
34.2 Passiivi muun ilmauksen vastineena
Passiivin muodostusta on esitelty muoto-opin jaksoissa 18.4 (finiittimuodot) sekä 19.2 (1. infinitiivi). Tässä jaksossa tarkastellaan passiivin yleisluonnetta ja passiivilauseiden predikaattikonstruktioita, myöhemmissä muita seikkoja, joiden osalta vanhan kirjasuomen passiivi poikkeaa nykyisestä.
Vanhan kirjasuomen passiivi muistuttaa indoeurooppalaisten kielten passiivia: nykykielen objektia vastaa subjekti (ks. 34.3) ja tekijä ilmaistaan agentilla (34.4). Toisaalta suuri osa passiivirakenteista on nykysuomen mukaisia. Passiivin yksinäistempusten asu on normaalisti nykyisenlainen lukuun ottamatta sporadisesti tavattavaa persoonapäätettä. Tapauksia on vain jokunen 1600-luvun saarnoissa, sitä vastoin enemmän Agricolalla (ks. 18.4). Liittotempukset ovat monipersoonaisia: olla-verbi ja passiivin 2. partisiippi kongruoivat subjektin kanssa, edellinen persoonaltaan, jälkimmäinen luvultaan (Minä olen ~ olin kutsuttu, Me olemme ~ olimme kutsutut). Tällaisten konstruktioiden partisiippi katsotaan nykysuomessa predikatiiviksi, joka ilmaisee subjektin tarkoitteen nykytilaa. Kyseinen tulkinta sopii myös joihinkin 1600-luvun aineiston tapauksiin, mutta normaalisti konstruktio on selvä liittotempus, jolla on sama funktio kuin nykysuomen passiivin perfektillä tai pluskvamperfektillä (= Minut /Meidät on ~ oli kutsuttu).
Ruotsin bliva-passiivi (saksan werden-passiivi) lienee ollut esikuvana vanhassa kirjakielessä perin tavalliselle tulla tehdyksi -konstruktiolle. Rakennettahan käytetään nykykielessäkin (esim. Hän ei halua tulla valituksi virkaan), mutta vanhaan kirjakieleen verrattuna käyttö on rajallista. Tulla tehdyksi -parafraasi on 1600-luvun saarnoissa suunnilleen yhtä yleinen kuin varsinainen passiivi ja eräillä kirjailijoilla (mm. Laur. Petrillä) jopa varsinaista passiivia yleisempi.
Kun passiivilauseen predikaattina on verbiketju, esim. modaaliverbi + 1. infinitiivi (nykykielen voidaan ~ saadaan tehdä ym.), normaali käytäntö on, että sekä finiittiverbi että infinitiivi ovat passiivissa: taitaan tehtää. Käytännöstä on tosin poikkeuksia: joko nykykielinen rakenne, ts. passiivinen finiittiverbi + aktiivin 1. infinitiivi (taitaan tehdä), tai aktiivinen finiittiverbi + passiivin infinitiivi (taitaa ~ mahtaa tehtää). Passiivin 1. infinitiivin ja sen synonyymikonstruktioiden käyttöä esitellään tarkemmin jaksossa 37.3 (ks. myös 39.3.2.4). Seuraavassa esimerkkejä eri predikaattikonstruktioista. Näytteistä ilmenee, että samankin virkkeen lauseissa passiivi on voitu muodostaa eri tavoin.
a) olen rakastettu, olemme rakastetut:
(1) Colmasti olen witzoilla piesty. Olin wihdoin kiwitetty Thur Ba
(2) Ehkä sijs me olem jo tämän LAJN alda - - JESUXEN CHRISTUXEN cautta kyllä wapahdetut Hamm A3a
(3) Cuin me Jumalan cansa olemme sowitetut, nijn owat Synnit meille andexi annetut Proc 1690:10
(4) II. Kerran, olcamme neuwotut, että me iloisest - - ia rackal Sydämel teemme wircamme työtä LPet 1644a Eb
(5) älkät costaco paha pahalla - - waan paremin siunatcat, tieten, että te oletta cudzutut siunausta perimän LPet 1644b D2a
(6) Tietäkät - - ettet te ole catowaisella Cullalla eli Hopialla lunastetut Hamm Ba
(7) cosca Engelit owat luodut? LPet 1670 B2a
(8) caicki heidän [= Herran omien] aikoimisens owat siunatut HERrald LPet 1644b D2a
(9) Olcon nämät sanotut myös cartamisexi, ettei jocu Pawin tawan jälken Risti cumarra LPet 1644a A4b
(10) Perkele ja hänen Engelins - - Taiwan ilost olit ulos syöstyt LPet 1670 C4a
b) tulee ~ tulevat tehdyksi:
(11) hänen racas Puolisans - - ajallisen Cuoleman cautta - - on tullut pois otetuxi ja cutzutuxi Kolck A2a
(12) Ja että nijldä Jumalisildakin päiwän pitudes enämin Syndi tule tehdyx - - cuin Vniwuotel LPet 1644a F2b
(13) Sijtä asiast [= Jumalan olemuksen pohdinnasta] on P. Augustinus Engelild tullut neuwotuxi , ioca hänelle Meren rannal - - ilmestyi LPet 1644a Kb
(14) että se oikia oppi ia Jumalan P. tahto - - pikemin olis caikille lewitetyxi tullut LPet 1644a esip.
(15) täsä on meillä Jumalan lupaus, että me tulemme cuultuxi häneldä Raj 1654b Ca
(16) Me Christityt olemme tullet Jumalalda Esicoisten Seoracundaan otetuixi Hamm B2b
(17) Jotca [= kirjoitukset] ei ole wielä tullet käätyxi, jongun oppenen Miehen cautta, meidän Kielelläm Raj 1654b A4a
(18) Mutta jotca ei ole maltanet näitä [rukouksia] luke ia idzens siunata owat sinäpäiwänä Piruld Noitain cautta tullet hucutetuxi LPet 1644a A3a
(19) sentähden owat he [= väärät todistajat] myös tulluet rangaistuxi, ja owat cuoliaaxi kiwitetyt Ika 1659:79
(20) [saarnat on painettu] sillä wälil cuin ne taitawammild tarcammast tulewat edespannuxi: Jotca sekä corkemmal wijsaudel, paremmal waral ia Tilal Jumalald ia Esiwallald owat lahjoitetut LPet 1644a esip
c) taitaan tehtää:
(21) Cuinga paljo enämmin tämä taitan sanotta - - wähistä imewäisistä Lapsista Hamm Cb
(22) Edellinen sijs Saarna taitan cahten Osan jaetta LPet 1644b Ca
(23) synnin edest piti täydelinen maxo tapahtuman, joca ei yhdengän muun persona/n cautta täytettä ia toimitetta taittu Raj 1654b M2b
(24) ettei Christuxen Rumis taida läsnä olla Altarin Sacramendis, sentähden, ettei se taita nähtä, eikä käsil pideldä Ika 1659:179
(25) hauta oli hacattu cowan ja siliän callion, jota ei yhdestäkän paicasta taittu särjettä ja rikotta Raj 1654b O2a
(26) ei yxikän lihavambi uhri taita Jamalalle [!] teurastetta, cuin pahantekiä ihminen Raj 1654b E3a
(27) Tämän Herra Wainan Suculaiset, Ystäwät, Tuttawat - - owat mistannet vscollisen ystäwän, jota ei taita maxetta palliolla calulla ja rahalla Thur A3a
(28) nijncuin jywä ei ennen saada leiwotta leiwäxi, cuin se ensin myllyllä pienexi tehdän ja sitten seulotan Raj 1654b H2b
(29) Nijncuin D[octor]. Lutheruxen Esimerkistä kyllä ymmärretän, ja saadan luetta sijnä wähäs kirias, josa - - sanat näin seisowat: Raj 1654b K4b
Passiivisia verbimuotoja käytetään useissa sellaisissa tapauksissa, joissa nykykieli suosii muita ilmaisukeinoja. Löytää-verbin passiivi (löytään, ei löytä; vrt. ru. finnas) esiintyy lähinnä olla-verbin vastineena, kuten esimerkeistä (1–4) ilmenee. Sekä varsinaista passiivia että tulla tehdyksi -konstruktiota tapaa mm. nykyisten refleksiiviverbien tilalla (5–11). Tällainen käyttö on Agricolan kielessä huomattavasti yleisempää kuin 1600-luvun saarnoissa (esimerkkejä jakson lopussa).
a) löytään = on(löytyy)
(1) monda hurskasta Duomarita löytän, jotca sekä pelkäwät Jumalata, että häpewät ihmisiä Raj 1654b E2b
(2) Eij siellä Leijonit oleman pidä, eikä jocu julma Peto sieldä löytä 'ei siellä ole leijonia eikä muutakaan julmaa petoa' Proc 1690:36
(3) ei heidän Suusans pidä Wiecasta Kieldä löyttämän, waan he elätetän Lewos ilman Pelgota Hamm C3a
(4) nijn ettei meidän enä cuin heidängän Suusans, löyttäis Petosta Hamm Cb
b) Passiivi refleksiivijohdoksen vastineena
(5) Etkös - - wirwotetuxi ia wahwistetuxi tule, cuins JESVxen nime muistelet LPet 1644a A4b
(6) Pharao tuli hucutetuxi Jouckoinens LPet 1670 Ca
(7) moni pahoitetuxi tule 'suuttuu, pahoittaa mielensä' LPet 1644a L4b
(8) hän [= Lootin vaimo] muutettijn suolawahaxi Ika 1673 B3b
(9) jos Ruumis tule hawoitetuxi 'haavoittuu', nijn coco Ihminen on hawoittu Sielu cans Proc 1681 C2a
(10) se oikia oppi Pawin wallan alla, on tahtonut pian sanottu caicki pimitettä 'pimetä, hämärtyä' LPet 1644a esip
(11) Jumala sanoi Mosexelle puutoxen ajal: Ongo HERran käsi lyhetty 'lyhentynyt' LPet 1644a I4a
* Agricola:
Nykysuomen passiivi on yksipersoonainen ja se konstituentti, johon tekeminen kohdistuu, on lauseessa objektina. Tämä tulkinta on määräehdoin morfologisesti mahdollinen myös vanhassa kirjakielessä, jos
Muunlaisessa kontekstissa nominatiivin näköistä konstituenttia lienee pidettävä lauseen subjektina. Muotokriteerien perusteella kyseessä on passiivin subjekti (eikä objekti) seuraavissa tapauksissa:
Vrt. Petraeuksen kielioppi (s. 31–32): Minä / Sinä / Me / te racastetan ~ racastettin, Minä olin racastettu, Sinä olit racastettu jne. Subjekteja olisivat myös passiivimuotoihin sporadisesti liitetyt persoonapäätteet (lisäesimerkkejä muoto-opin jaksossa 18.4).
Yleisimmin passiivin subjekti-objekti on nominatiivin näköisessä muodossa niissäkin tapauksissa, joihin nykykielen mukaan kuuluu partitiivi (ks. 27.2.1). Nykykielen mukaisia asuja tosin esiintyy etenkin kielteisissä passiivilauseissa, mikä osoittaa, ettei systeemi 1600-luvun kirjasuomessa ollut vakiintunut suuntaan eikä toiseen. Samakin kirjailija käyttää milloin nominatiivia, milloin partitiivia (ks. jakson 34.1 lauseita 24–27). Horjuvan ortografian sekä äänneopillisten erikoisuuksien kuten assimilaation vuoksi konstituentin sijatulkinta on usein epävarma: muodon voi yhtä hyvin katsoa nominatiiviksi kuin partitiiviksi jakson 34.1 lauseessa 28 ( / jyvä/ tai / jyvää/) sekä oheisessa esimerkissä 15 (/ aatami/ tai / aatamii/). Yleistäen voi kuitenkin sanoa, että vanhan kirjasuomen passiivilauseiden subjekti-objekti on normaalisti subjektin sijassa kuten germaanisissa kielissä. Sitä paitsi systeemiin kuuluu agentin käyttö, josta enemmän seuraavassa jaksossa. Ohessa esimerkkejä subjekteiksi tulkittavista nominatiiveista.
a) Subjektina persoonapronomini tai persoonapääte:
(1) Sillä minä ahdistetan caikilda puolilda Kolck A4a
(2) Wuonna jona me kirjoitimme 1669. eroitettin ja määrättin minä saarnaman Evangeliumita - - tälle Uskelan Seuracunnalle Proc 1681 C4b
(3) Jos sinä täälä ylöncadzotan ja wäärin duomitan Thur C3b
(4) Messodanus cosca hän Ystäwäldäns huomenexi cudzuttin rualle, wastais: Thur B3b
(5) hän [= vainaja] heildä ja coco - - Sugulda nyt uhratan ja lähetetän Jumalalle ja Caritzalle Hamm Da
(6) hän [= Paavali] sildä Julmalda Keisar Nerolda - - oli Fangiutten heitetty Flach A4b
(7) P. Pawali sano: Me temmatan ylös pilwihin LPet 1644b B4a
(8) Herralda - - on se, että me täällä waiwatan ia sullotan Fav A4b
(9) he säästettin- - Jumalalda armollisest Hamm B3a
(10) surkia meno on caickein Ihmisten Elämällä - - nijn sijhen asti, cuin he jällens maahan Haudatan Thur B2b
(11) olem welcapäät Jumalalle kijtost andaman - - jolda myös caickena eli aicanam coriatam ia saamme rawindom LPet 1644a M4a
(12) myös se on suuri asia, että me kijtolisexi löyttäisimme LPet 1644a M2b
b) Predikaattina kielteinen tai irresultatiivinen verbi-ilmaus:
(13) yxi huone ei ylös raketa, waimon caunin nägyn cautta 'vuoksi' Bång A3
(14) Ja jos pahat Engelit owat ylpeyden tähden Taiwast alas syöstyt, nijn eij yxikän ylpiä taita Taiwasen otetta LPet 1670 D2a
(15) Ja seiso sijnä, etteij Adami petetty, mutta Waimo petettin Kolck A4b
(16) Hurscas ja hywä pilcatan Thur C3a
(17) Sillä cosca hän coeteldu on, nijn hänen pitä elämän Cruunn [!] saaman Thur C4a
Kuten edellä on käynyt ilmi, vanhan kirjakielen passiivilauseissa esiintyy tekijänä agentti samaan tapaan kuin ieur. kielissä. Agentti ilmaistaan milloin sijamuodolla, milloin postpositiorakenteella. Sijoista tulevat kyseeseen ablatiivi, elatiivi ja adessiivi, postpositioista kanssa ja kautta. Yleisin on ablatiiviagentti, kun taas Agricolan melko usein käyttämä elatiiviagentti on 1600-luvun teksteissä harvinainen. Toisaalta elatiivi on yleinen syyn ilmaisimena (ks. 30.1.5) ja riippuu kontekstista, tulkitaanko elatiivi-ilmaus agentiksi vai muulla tavoin.
Agenttina esiintyy usein jnk kautta -konstruktio, jota voi verrata nykyisessä paperikielessä käytettyihin ilmauksiin jnk toimesta, jnk taholta. Kyseessä ei ole siis aina puhdas agentti, vaan merkityksenä on, että jotakin tapahtuu tai tehdään 'jonkun välityksellä' tai 'jtk välikappaleena käyttäen'; ks. jakson 34.1 lausetta 18, jossa on sekä varsinainen agentti (Piruld) että kautta-konstruktio (Noitain cautta). Sitä paitsi kautta-konstruktio on yleinen myös syyn ilmaisimena, joten jnk kautta voi nykykielistettynä olla 'jnk johdosta ~ vuoksi'. Kun agentti on ilmaistu adessiivilla tai kanssa-postpositiolla, ilmaukseen liittyy keinon tai välikappaleen merkitys (x ravitaan Jumalan sanalla tai raskautetaan sairaudella). Ohessa agentillisia passiivilauseita ryhmiteltyinä agenttityyppien mukaan. Lisäesimerkkejä on jaksoissa 34.1 (näytteet 2, 11–13, 15–17, 20, 22) ja 34.3 (näytteet 4–6, 9, 11).
a) Agenttina ablatiivi:
(1) Catzo cuinga Herran Engelild warieldin Moses LPet 1670 B4b
(2) Jumalan Poica JESVs CHRistus, joca teidän seasan meildä saarnattu on LPet 1644b Bb
(3) [Enkelit] Owat myös lahioitetut Jumalalda caickiwaldialda suurella Wijsaudella LPet 1670 Bb
(4) waicka he [= vaimot] rascalda synnyttämisen kiwulda tulisit waiwatuxi, taicka aiallisen cuoleman cautta corjatuxi ja tääldä pois cutzutuxi Kolck B2b
(5) pienet Orwoi Lapset. jotca Äitildäns owat hyljätyt, ja jätetyt - - waikeroitzeman Kolck A2b
* Agricola:
b) Agenttina elatiivi:
(6) Eij caickij caunit pidä catzeleman - - ettei tulis wietellyxi heidän silmäns kijlosta ja cauniudesta LPet 1656 D3b
(7) Cawahtacam ettei meidän Sydämmem coscan rascauteta ylönsyömisest ja juomisest Thur Ca
(8) [Jumalattomat] soisit heillens edespandawan, joita cuita vsia asioita ja menoja, joista he johonguun maalmalliseen ilohon ja nauruhun tulisit kehoitetuxi Ika 1659:104
* Agricola:
c) Agenttina kautta-postpositio:
(9) Sen [= Jeesuksen kärsimisen] cautta tulemme me myös kehoitetuxi, Nöyryteen Ika 1659:2
(10) Näinen sanain cansa tahtowat Ewangelistat tietä anda, cosca ja kenen cautta Christuxen ruumis on mahan otettu rististä Raj 1654b N3b
(11) I. [kappale] On ajasta cosca, nijncuin myös personaista joiden cautta hän on haudattu Raj 1654b N3a
(12) Ja Ihminen tule vsiamast ystäwäns cautta petetyxi Ika 1659:57
(13) Ja nijncuin nyt täälle [!] wiattomalle Christuxelle ombi julkinen wäärys ia tiettäwä wäkiwalda thehty [!] Perkelen cautta LPet 1670 C4b
* Agricola:
d) Agenttina adessiivi tai kanssa-postpositio:
(14) Joilla sanoilla Christilinen Ihminen mielens johdatta, ne suuret warat ia wahingot, joilla caicki Ihmisen Sucucunda waiwatan LPet 1644a C2a
(15) [Enkelit] ymmärtäwät että sinun sydämmes on rackauden pijlillä saawutettu LPet 1670 B3b
(16) nijn myös sil riettaisel ia haisewaisel cappalel, cuin on Syndi, Engelit pois ajetan LPet 1644a Gb
(17) jos tämä Kylänmies tällä colcuttamisella owen päälle, on lepytetty ia pehmitetty Raj 1654b C2b
(18) että me sencaldaisesta ylösnousemisesta olemme wahwistetut Christuxen ruumin ja weren Sacramendillä Raj 1654b Ka
(19) cusa uni tule estetyxi, taicka pahasa menosa, eli kiwulla, taicka muulla lewottomudella , nijn caicki Jäsenet - - tule woimattomaxi LPet 1644a G3a
(20) Ezechias hän lyötijn sairaudella Ika 1659:12
(21) Tämä on aiwistettu 'ennustettu' sen Kupari Kärmen cansa jonga Moses Jumalan käskyst ylösojensi Corwesa Ika 1673 C3b
(22) mingästä cansa me enämin vscosa meidän autudestam wahwistetaisin? Raj 1654b G3a
(23) HERran JESVXEN - - ylösnousemisen cansa, me myös meidän ruumin ylösnousemisest - - wahwistetan Raj 1654b O4a
Muist. Agentti esiintyy joskus aktiivilauseissa, joiden predikaattina on tapahtua-verbi. Esikuvana lienee latina, jossa verbiä fieri 'tapahtua, syntyä' käytetään verbin facere 'tehdä' passiivina. Kyseeseen saattaa tulla muukin verbi, kuten viimeinen esimerkki osoittaa (huom. rinnasteet: pass. 1. infinitiivi pedoilta haaskattaa ja akt.1. infinitiivi taudilta hukkua).