Elisabet (s. 1709, k. 1762) ja hänen sisarensa Anna Petrovna, Holstein-Gottorpin herttuatar, olivat Pietari Suuren ja Katariina I:n yhdestätoista lapsesta ainoat aikuisiksi eläneet. Kun prinsessojen serkku Anna, joka hallitsi Venäjää 1730-40, kuoli ja kruununperillinen Iivana VI oli vasta vauva, Elisabet kaappasi vallan joulukuussa 1741.
Ruotsin valtapuolueen hattujen aloitteesta käydyssä sodassa, joka tunnetaan Suomessa pikkuvihana (1741-43), Venäjä sai Turun rauhassa hallintaansa uusia alueita, mm. Olavinlinnan, Lappeenrannan ja Haminan linnoitukset. Ruotsissa ei ollut kruununperillistä, ja kuningas Fredrik I alkoi ikääntyä. Saadakseen edullisemmat rauhanehdot Ruotsi antoi Elisabetin valita maan tulevan hallitsijan. Elisabet valitsi Holstein-Gottorpin sukua edustavan Adolf Fredrikin, jonka vaimon Lovisa Ulrikan mukaan on nimetty Loviisan kaupunki (entinen Degerby).
Sodan aikana Elisabet allekirjoitti maaliskuussa 1742 manifestin, jossa hän ehdotti suomalaisille eroa Ruotsista ja uudenlaista elämänmuotoa Venäjän yhteydessä. Saman vuoden marraskuussa hän antoi manifestin, jossa hän nimesi seuraajakseen sisarenpoikansa Karl Peter Ulrichin Holsteinista. Tämän uudeksi nimeksi tuli Pietari (-> keisari Pietari III). Elisabet haetti kruununperijälle puolison Preussista; teinivaimo Sofiasta tuli Venäjällä Katariina, joka aikanaan kaappasi vallan mieheltään (-> keisarinna Katariina Suuri). Elisabet ei voinut itse saada lasta, mistä syystä tehtiin mainitut kruununperimysjärjestelyt.
1 asettaa sota-aseet jtk vastaan = ryhtyä sotaan
2 = alamaiset 15.2
3 peräänajatella = harkita, pohtia; peräänajatus = harkinta(kyky)
4 'sel(v)itys tai (asian) esittely'; edesasettaminen, -asetus = esitys, kuvaus, sel(v)itys, edesasettaa = esittää, ehdottaa, ilmoittaa, tuoda julki
6 edesottaminen = hanke, yritys, ryhtyminen
7 = astuessamme keisarilliselle perintöistuimellemme
8 Parikonjunktion niin hyvin - kuin myös 'sekä - että' toinen parikki on mammuttilauseessa kaukana ensimmäisestä
10 /valtakuntaa/ ; so. naapuriamme Ruotsin valtakuntaa ja heidän alamaisiaan kohtaan aina osoittamastamme hyväntahtoisuudesta
11 'parhaillaan käynnissä oleva'
12 /sen (sodan) päälleseuraamisen/ 'seurauksen'
13 so. sodan kautta (seurauksena) kummallekin osapuolelle aiheutettua kasvavaa tuhoa - - tarkoin pohtinut
14 = tässä (pro tästä) hyvää tahtoa osoittavassa ~ hyväntahtoisessa toiveessamme/ehdotuksessamme
15 /niin paljon enemmän vahvistetut/ = sitäkin vakuuttuneempia/varmempia
16 'tällainen' 17.2
17 /perustamato(i)n/ 'perusteeton'
18 ? /valtamaalta/ ; merkitys tässä 'Ruotsin valtakunta', edellä on mainittu säädyt ja alamaiset (ruotsalaisessa käännöksessä on Sveriges Rikes ständer och undersåtar). Suomentaja käyttää myös termejä Ruotsin valtakunta ja Ruotsin kruunu (Svenska riket, Svenska kronan). Abl agentti 34.4 a
19 = minkä kaltainen 3.3
20 Lauserakenne on sekava, suomentaja ei ole saanut esiin ajatusta vaan turvautunut sanoihin: tunnottomat t. häikäilemättömät teot (edesottamiset) senkaltaisilta ihmisiltä, jotka - - . Ruotsalaisversio suomennettuna: jotka ovat asiallisesti (oikeudenmukaisesti) harkinneet tämän ajattelemattomasti aloitetun sodan vahingollisia ja vaarallisia seurauksia ja - - aina vastustaneet sellaisten ihmisten häikäilemättömiä yrityksiä, jotka - -
21 'omahyväisen/erityisen näkökannan t. huolehdinnan, oman edun tavoittelun'
23 = luonnollisella tavalla 'luonnollisesti'
24 so. on (sellaisia) Suomen asukkaita, joilla - -
25 /enämpi/ 'enemmän' on syy(tä)
26 /pikaista sodan puutosta/ so. sodan loppua
29 /oma(a) tahto(o)m(me)/ 'vastoin tahtoamme'
31 'mitään'; nykyisen kirjasuomen eronteko pronominien joku, jokin, (ei) mikään välille on myöhäsyntyinen 17.5 (indef. pronomineista)
33 = heidän (Suomen asukkaiden) ja heidän isänmaansa (isäes < isäensä) 14.1.3 ja 25.2.1
34 so. jos he pysyvät aloillansa ja rauhallisina
36 '(ei) käyttäydy' (ei ryhdy vihollisuuksiin meidän sotajoukkoamme vastaan)
38 aivoitus = aikomus; on aivoitettu = on aikeissa
39 /paitsi/ sitä = sitä paitsi
40 so. emme edes jalan leveyttä (jalka on n. 30 cm) vierasta maata halua (halajaa 9.1 d)
41 'kaikilla keinoilla'; kuuri = (hoito)tapa, -keino (r. kur). Nykysuomen etymologinen sanakirja (Häkkinen 2004) mainitsee sanan kuuri esiintyneen kirjasuomessa ensimmäisen kerran 1769, mutta sanaa käytti siis Elisabetin manifestin suomentaja jo 1742; ruotsinnoksessa on tällä kohtaa paratagma sätt och vis
42 al(l)a t. al(l)e annettu 'alaisena, kohteena' 31.2 ALLA
43 so. niin kuin vapaa eikä kenenkään vallan alla oleva maa heidän omiensa (= säätyjen ja asukkaiden) kanssa keskenään t. teidän omienne kanssa keskenänne. Ilmaukset ovat sekoittuneet.
44 ylösasettaa = säätää, määrätä (hallitusmuoto)
45 /päälle/ so. sellaiselle perustalle
47 = vapaudes(sa) 13.1.2
48 'mukaisesti' (jälkeen ~ perään)
52 Abl. agentti (jos Suomen ruhtinaskunta ei ottaisi vastaan tätä meidän hyväntahtoisuuttamme) 34.4 a
55 'käynnissä olevan sodan aikana'
56 = tulella ja miekalla (r. genom eld och svärd)
58 = locus sigilli 'sinetin paikka'