31.1 Yleistä
31.2 Postpositiorakenteita
31. POSTPOSITIOILMAUKSET SIJAMUOTOJEN VASTINEINA
31.1 Yleistä
Vanhalle kirjakielelle tyypillisiä verbi-ilmauksia ovat verbin ja partikkelin liitot. Ns. prefiksiverbeissä eli yhdysverbeissä partikkeli kuuluu kiinteästi itse verbiin ja koko verbi-ilmaus voi saada määritteekseen mm. objektin: ylitsekäydä käsky, ylitsevoittaa vihollinen tai edesseisoa 'puolustaa' jtk (vrt. ru. övervinna, försvara). Prefiksiverbejä on esitelty muoto-opin jaksossa
23.1.
Osa yhdysverbien prefikseistä esiintyy muiden verbien yhteydessä postpositioina: verbiin liittyy postpositiorakenne, jolla on sama funktio kuin verbin rektion mukaisella sijamuodolla on nykykielessä: katsoa jnk päälle, valittaa jnk ylitse pro katsoa jtk ~ jhk, valittaa jtk ~ jstk. Samankin verbin yhteydessä partikkeli on milloin prefiksinä, milloin postpositiorakenteessa: voittaa jnk ylitse tai vastata jnk edestä 'puolustaa jtk'. Postpositiorakenteille löytää helposti esikuvat ruotsista, jossa samoihin verbeihin liittyy prepositio-objekti (titta på, klaga över). Yleisimpiä ovat nimenomaan verbeihin liittyvät ja nykykielen objektia tai valenssiadverbiaalia vastaavat postpositiorakenteet, mutta postpositiorakenteita esiintyy myös substantiivien ja adjektiivien määritteinä ja vapaina adverbiaaleina.
Ruotsin prepositio-objektien käännösvastineina vanhan kirjakielen verbeissä esiintyvät postpositiot edestä, jälkeen, perään, päälle ja ylitse (ru. för, efter, på, över), satunnaisesti jotkin muut. Näiden postpositiorakenteiden nykyvastineena on yleensä partitiivi tai suuntasija (illatiivi tai elatiivi: ajatella jnk päälle -> ajatella jtk, luottaa jnk päälle -> luottaa jhk, tehdä loppu jnk päälle -> tehdä loppu jstk). Ruotsin (prepositiollisten) datiiviobjektien – prepositioina till, för, åt – yleisvastineena on jnk tykö, joskin postpositioilmaus on teksteissä harvinaisempi kuin nykykielen mukainen allatiivi.
Prepositiolla med on ruotsissa useita funktioita, jotka nykysuomi ilmaisee mm. adessiivilla, komitatiivilla tai sti-adverbilla (med handen 'kädellä', med att skriva 'kirjoittamalla', med sin familj 'perheineen', med tålamod 'kärsivällisesti'). Vanha kirjakieli viljelee näissä tapauksissa kanssa-postpositiota, joka esiintyy oudommissakin yhteyksissä ruotsin fraasien mukaisesti. Jopa postpositioita päällä/päälle, sisällä/sisälle ja tykönä käytetään ruotsin prepositioiden tapaan konkreettisissa lokaali-ilmauksissa nykyisten paikallissijojen vastineina (ru. på, i, hos).
Olen vertaillut vanhan kirjasuomen postpositiorakenteita nimenomaan ruotsin prepositioihin, koska vastaavuus on helppo havaita. Tietenkin mallin antajina tulevat kyseeseen myös muut kielet, etenkin latina ja saksa. Esimerkiksi prepositiot ad 'luo', pro 'edestä, sijasta' ja sub 'alla, alle' sopivat hyvin postpositioiden tykö(nä), edestä ja al(l)a esikuviksi.
31.2 Postpositiorakenteita
Vanhan kirjakielen pre- ja postpositioita, niiden rektiota ja merkityksiä on esitelty muoto-opin jaksossa
20.2, jossa on myös joitakin näytteitä nykyisiä sijamuotoja vastaavista postpositiorakenteista. Sijojen vastineina esiintyvät taajimpaan postpositiot edestä, kanssa, päälle, tykö/tykönä ja ylitse. Harvinaisempia ovat alla, edessä, jälkeen, perään, puoleen, päin, päällä ja sisällä. Esittelen kyseisten postpositioiden funktiot ja lause-esimerkkejä saarnakirjailijoilta (postpositiot aakkosjärjestyksessä).
AL(L)A
Ilmaus jnk al(l)a annettu on vanhan kirjakielen taajakäyttöisiä fraaseja, merkitys kontekstin mukaan 'alistaa jhk, joutua jnk alaiseksi, kohteeksi t. kärsimään jstk, olla jnk alaisena, kohteena' (vrt. lat. subiectus 'alistettu, jnk alainen' ja ru. undergiven, underkastad).
Esimerkkejä:
- anda hän sen [nim. Luther iltarukouksen lukemisen] idzecungin ehdon alla 'jättää kunkin omaan harkintaan' LPet 1644a 11
- [enkelit] eikä ole yhdengän kiwun ala annetut 'eivät kärsi kipua', eikä myös taida cuolla LPet 1670 Bb
- Waimoille, jotca synnyttämisen Kiwun ja waiwan ala owat annetut Kolck B2a
- että hän [= Jeesus] sen Ihmillisen luondons puolesta on heicousten ala annettu Ika 1659:48
* Aiempi kirjasuomi:
- Agricola: Meiden piti Egiptin ja Assirian ala meiten andaman; [Jeesus] ei enembi kersi, ei enembi ole Cooleman ala annettu
- Finno 1583: nijsä maacunnis, iotca sen Romin kirkon ala olit annetut
EDESSÄ
Ruotsin (in)för-preposition käännösvastine, nykysuomessa vastineena allatiivi, aistihavaintoverbien yhteydessä elatiivi (ks.
30.3.3).
Esimerkkejä:
- on hän [= vainaja] andanut edesäns luetta 'luettanut itselleen' Jumalisia rucouxia Thur D2b
- Jota [= Jumalan sanaa] ensist - - saarnais ADAM Lastens edes 'lapsilleen' Raj 1654b A2a
- nämät näky Jumalan edes nijn cuin wähäxi 'Jumalasta, Jumalan silmissä' Kex 1680 Ba
* Aiempi kirjasuomi:
- Agr annoi sarnatta Jumalan Sanoija heiden edesens
- Finno 1583 Jumalan armolisia töitä - - wirsin sulghit ia muidhen edhes weisaisit
EDESTÄ (ETEEN)
Eräiden verbien ja substantiivien määrite, nykyvastineena elatiivi, joskus essiivi tai partitiivi: itkeä, kiittää, pitää (lisäesimerkkejä jaksossa
30.2.2), pitää murhe 'huolehtia', rukoilla, kiitos, maksu, palkka jnk edestä.
Esimerkkejä:
- Tule meidän sijs aina rucoilla tätä taiwalist HERra (erinomaisest näiden Neljän cappalen edest) LPet 1644b C4a
- yhden Christillisen ja cohtullisen murhen pitämisen cansa hänen huonens ja omaistens edestä Ika 1673 C4a
- hän [= vainaja] ei ole myös unhottanut murhettia Sieluns eteen Kolck D2b
* Agricola:
- Pyhe Augustinus ia moni mw, temen Kirian sen parahan Esikuuan edest pitenyet ouat
- Sen edeste olcon henelle kijtos
- palcan tedhen, iotas sen edeste toiuot
JÄLKEEN
Liittyy ruotsin efter-preposition vastineena mm. verbeihin etsiä, isota, janota, odottaa, pyöriä 'tavoitella', vaatia, nykykielen vastineena partitiiviobjekti. Ks. myös PERÄÄN.
Esimerkkejä:
- Autuus on se Tawara, jonga jälken Uscowaiset etziwät täsä Mailmas Proc 1681 C4a
- hän [= Simeon] odotti sen luwatun Messiaxen - - jälkijn Raj 1654b N4a
- jos ihmiset palion pyöriwät ruumin ruan jälken, palio enämin tule pyöri ia pyrki sielun ruan perän LPet 1644a O4a
* Agricola:
- Euangelium ei waadhi ainostans meidenTöiden ielken
KANSSA
Suurtaajuinen kanssa-postpositio esiintyy mm. nykysuomen adessiivin, sti-adverbien ja komitatiivin funktiossa, satunnaisesti muissakin tapauksissa.
Esimerkkejä:
(adess.)
- jotca suunsa ia Kielensä cansa ainoastans rucoilewat LPet 1644a Ab
- tämän Vscon osottaisim pyhän ia Jumalisen elämäkerran cansa LPet 1670 Da
(sti-adverbi)
- jonga Coto-Ristin - - Propheta kärsimisen canssa wastan otti 'kärsivällisesti' Kolck Ab
- hän andoi itzens Jumalan tahdon ala cuuliaisuden canssa Kolck Ab
- nijn suuren Waarinottamisen canssa, cuin tulis 'huolellisesti' Proc 1690 esip
- erinomaisen myöden käymisen cansa 'menestyksellisesti' Ika 1671 D2a
(komit.)
- Loth huoneens cansa 'perheineen' Ika 1659:113
- etten me annais meitäm sekä sielun, ruumijn, että myös tawaran cansa, Perkelen huoman Ika 1659:126
- nijn tule myös meidän ristinnaulita liham haluins, ja himoins cansa Ika 1659:147
(muu nykyvastine)
- [Jumala auttaa niitä] jotca heitäs parata tahtowat, ia wahwan uscon cansa, paeta sinun käsittämättömän lapiudes [!] tygö 'lujasti uskoen, lujassa uskossa' LPet 1644b Aa
- JUmalan cansa ei ymmärretä jocu käsin tehty Jumala 'Jumalalla ei tarkoiteta' Ika 1673 A4b
- nijden cansa sinä tahdot armolinen olla 'niille' LPet 1644b Ab
- Näin hän teki meidän Esiwanhembain cansa 'esi-isillemme' Ika 1659:20
- nijncuin Lothin - - ja Prophetaan Elizaan - - Wainoitten cansa tapahdui 'vihollisille' Ika 1659:65
- En minä yhtään syytä löydä tämän wanhurscaan Miehen cansa 'tästä miehestä' Ika 1659:86
Tyypillisiä saarnakirjallisuuden fraaseja ovat mm. tehdä jtk hedelmän kanssa 'menestyksellisesti, tuloksekkaasti' sekä synnin ~ kuoleman ~ Perkeleen kanssa solmittu 'syntiin ym. sidoksissa, sidottu'.
Toistuva ilmaus on niin ikään mennä + tavan adverbi + jnk kanssa 'kohdella jtk jllak tavalla', josta esimerkkeinä seuraavat:
- cuinga julmasti waldamiehen huowit owat hänen cansans mennet Raj 1654b M2a
- se Jumalatoin joucko, jotka JEsuxen kijnniotit,menit häpiällisestä hänen cansans Ika 1659:71
- sinä olet minun Jumalan ja Hywydes jälken minun cansan menet 'kohtelet minua hyvyytesi mukaan' Proc 1681 B4b.
PERÄÄN vrt. JÄLKEEN
Esiintyy jälkeen-postposition tavoin ruotsin efter-preposition käännösvastineena mm. verbien halata 'kaivata, haluta, tavoitella', lähettää, pyrkiä ja seisoa yhteydessä.
Esimerkkejä:
- on myös aina halannut - - Iancaickisen elämän perän tämä - - Muori waina Flach C3a
- Ja sentähden [hän on] lähettänyt - - Jumalan sanan palwelian perän 'lähettänyt hakemaan pappia' Bång G4
- Pappein päämiehet ja wanhimmat, owat Christuxen hengen perään - - seisoneet 'tavoitelleet Kristuksen henkeä, yrittäneet surmata Kristuksen' Ika 1659:21
PUOLEEN ~ PÄIN
Kumpikin postpositio esiintyy katsoa-verbin yhteydessä illatiivin tai partitiiviobjektin vastineena, Agricolalla myös eräiden substantiivien määritteenä.
Esimerkkejä:
- [maailma] paljon catzo ulconaisen Käyttämisen puolen Proc 1681 A2b
* Agricola:
- Ramattu hen catzo erinomaisesta Sydhemen pein, ia iurehen
- Rackaus Jumalan polen
- himon saa Lain polen
PÄÄLLE
Postpositiorakenne jnk päälle liittyy partitiiviobjektin vastineena verbeihin ajatella, armahtaa, epäillä, kaivata ~ kantaa 'syyttää', katsoa, kauhistua, muistaa, seurata, tarkoittaa ja vartioida, illatiivin vastineena verbeihin kuluttaa 'tuhlata', luottaa, panna toivonsa, turvata, uskaltaa 'luottaa', uskoa, vastata, vihastua ja elatiivin vastineena mm. verbi-ilmauksiin hämmästyä, tehdä loppu, todistaa ja vaari(n)ottaa. Samainen rakenne liittyy attribuuttina myös joihinkin mainituista verbeistä muodostettuihin deverbaalinomineihin. Lisäksi se esiintyy 'varmaa' merkitsevien adjektiivien vahva ja vissi sekä muidenkin kuin deverbaalisubstantiivien määritteenä (alkupuhe – lähinnä Agricolalla – esimerkki, herra, päämies, valta ym.). Joissakin tapauksissa postpositiorakenne vastaa allatiivia: vihainen, valistaa kasvonsa. Mainittakoon myös ilmaukset tulla jnk päälle 'vallata jk', sanoa aamen jnk päälle ja langeta jnk (päivän) päälle 'sattua jksk (päiväksi)'.
Esimerkkejä:
- Meidän Sydämmem pitä aina ajatteleman Jumalan päälle Ika 1673 B3b
- [Cain] ey ennen lakanut, quin sai hänen pahan ajatoxens täyttä, hänen wiattoman Weliäns Abelin päällen Andr A4b
- Jumala armahtacon minun syndisen päälleni LPet 1644a F2b
- Tämä ei epäillyt Jumalan armon päälle Bång F3
- tämä Leski tuli Duomarin eten rijtaweliens päälle caipaman 'syyttämään riitaveljeänsä' Raj 1654b E3b
- ettei coscaan jongun hänen Päämiehens edes mitään hänen päällens caiwata taittu 'häntä ei voitu syyttää mistään, hänestä ei voitu valittaa esimiehille'' Ika 1671 D3b
- cuca tahto Jumalan walittuin päälle canda? Proc 1681 Ba
- Nijn hän [= Perkele] canda Jumalan edes meidän päällem yötä ja päiwä LPet 1644a D3a
- Cadzocan Nabothin päälle Raj 1654b E3b
- HERra, HERra, muista minun päälleni Bång D2
- Jotca [= Isä, Poika ja Pyhä Henki] owat nijncuin yhdet selityxet Mosexen sanain päälle LPet 1644b Fa
- sen päälle seurais wielä rascambi rasitos Hamm D2b
- tämä Laki Esicosist - - cocotta ja tarcoitta , itze JEsuxen Christuxen, ja hänen uscowaistens päälle 'laki koskee niitä ja niitä, lain piiriin kuuluvat ne ja ne' Hamm A2b
- ei meidän tule palio tämän Mailman päälle luotta Ika 1673 B4b
- että me ainoastans hänen päällens uscoisim LPet 1670 Da
- wahwa usco JESVxen CHRistuxen wanhurscauden päälle Lpet 1644a O4a
- Jumala sijs wihaistui caicken tämän jouckokunnan päälle LPet 1670 C2b
- Jumala caickiwaldias tahdoi - - sen waiwan päälle yhden lopun tehdä Thur D2a
- hän rucoili, että Jumala olis - - hänen kipuns ja waiwans päälle hywän lopun tehnyt Ika 1673 D2b
- Näiden esimerckiä tule myös meidän seorata, ja olla wissi senpäälle, Ettei - - Ika 1659:46
- me mahdam wahwat olla sen päälle, että - - Ika 1659:166
- että hän [= Paavali] tämän päälle wissi ja wahwa oli Flach Bb
- sen päälle on meille Esimercki Zach. 3. 1. LPet 1670 D2a
- Jumala asetti hänen [= Joosefin] - - Herraxi caiken hänen huonens päälle Ika 1659:198
- Hän tuli Päämiehexi caickein wijsasten päälle Babelis Ika 1659:198
- nijden [= syntisten] päälle on perkeleillä walda annettu LPet 1670 D2a
- [Luther neuvoo, että iltarukouksensa lukeneet] heittäwät caicki heidän murhens Jumalan päälle 'Jumalan kannettavaksi, huomaan' LPet 1644a G2b
- pelco ja wapistus tuli hänen [= Pietarin] päällens Raj 1654b F2a
- nijn tuli erinomainen tauti hänen päällens Flach D2b
- [Jeesuksen ristiinnaulitsemispäivä] meidän päiwä lukum jälkeen lange Pitkän Periandain päälle Ika 1659:185
- sinä 25 junij - - joca langeis sen ensimmäisen Sunnundain päälle jälken P. Colminaisuden Ika 1671 nimiö
Muist. Postpositiot PÄÄLLÄ ja SISÄLLÄ esiintyvät myös konkreettisissa lokaali-ilmauksissa nykyisten paikallissijojen asemesta. Ilmauksella heittää jtk jnk päälle on milloin konkreettinen, milloin abstraktinen merkitys: heittää kätensä jnk päälle = 'tarttua jhk'; heittää synnit Herran päälle = 'jättää Herran kannettavaksi'.
Esimerkkejä:
- älä Satanall anna mitän tila; waan muista woiton HERran JEsuxen CHristuxen päälle, hänen pyhä Nimens olcon aina sinun mielesäs, ja Kieles päällä LPet 1670 C3b
- Kyndäjät owat minun Selkäni päälle kyndäneet Ika 1659:112
- [vaimo] toi Clasin callista woidetta ja caasi hänen pääns päälle Ika 1659:12
- joucko laskit kätensJEsuxen päälle Ika 1659:57
- hänen palwelians olit aicoinet heittä kätens hänen pällens Ika 1659:96
- on Fougdin Lapsi - - condannut Leijonin Luolan sisälle LPet 1670 Ca
- [raskaana oleva vaimo] putois sitte yhden metalli Cuopan sisälle LPet 1670 Ca
- Tämä Judas on ollut yxi Christuxen Apostoleist - - jonga sisälle - - oli mennyt Perkele Ika 1659:25
- sinä suuremmal ahkerudel sywä Jumaluden ymmärryst (sinun ajus sisäl 'aivoihisi' mahtuman), käsittelet 'tavoittelet' LPet 1644a Kb
TYKÖ, TYKÖNÄ
Postpositio tykö esiintyy nykyisen allatiivin vastineena puhumis- ja kirjoittamisverbien sekä niitä vastaavien substantiivien yhteydessä. Myös eräisiin muihin "tulosijarektioisiin" substantiiveihin liittyy tykö-konstruktio (halu, rakkaus, toivo ja uskojnk tykö); nykyvastineeksi sopii yleensä illatiivi. Jo 1600-luvun teksteissä tykö-postpositio esiintyy tällaissa tapauksissa melko harvoin, Agricolan kielessä huomattavasti useammin. Postpositiota tykönä saarnakirjailijat käyttävät viitatessaan Raamatun kirjoihin: Matteuksen tykönä seisoo 'Matteuksen evankeliumissa on, mainitaan'. Muissakin yhteyksissä tykönä esiintyy ruotsin hos-preposition käännösvastineena nykykielen olosijan asemesta (något är vanligt hos någon).
Esimerkkejä:
- Eiköstä sijs Ihminen mahda huuta HErran tygö Kolck A4a
- [Jumala] puhui Noachin ja hänen poicains tygö Ika 1659:92
- nijn S. Martina - - on hänen [= Saatanan] tygöns sanonut LPet 1670 C3a
- jotca sanat, hän on Opetuslapsens Timotheuxen tygö kirjoittanut Ika 1671 A4a
- [Jumala] meitä racasta ia pitä hywä suosiot meidän tyköm LPet 1644a N4b
- Rackaus Lähimmäisen tygö, Rackaus Jumalan tygö Kolck Cb
- Nijncuin myös P. Lucan tykönä seiso Raj 1654b Cb
- wielä selkiämmin puhu Jumala tästä Jeremian tykönä Raj 1654b A2a
- Ja nincuin hän [= Jumala] idze sano Malachian tykönä Raj 1654a A4a
- Nijncuin Osean [= Hoosean] tykönä seiso Raj 1654b C4b
- nijncuin hän [= Jumala] itze todista Prophetan [= Jesajan] tykönä Flach B3a
- nijncuinhän [= Jeesus] itze P. Lucaan tykönä puhu Ika 1659:35
- on hän - - monda wanhuden putosta terweydens puolesta tykönäns tundenut Thur D2a
- quinga Ylpeys coreudesa - - muutamitten Säätyin Personain tykönä - - idzens näyttä As 30.8.1664
* Agricola:
- quin P. Hieronimus Pammachium tyge kirioittapi
- tai ia Zacharias Addonin poica propheterasit ninen Juttain tyge 'juutalaisille'
- Inhiminen - - saapi Halun Jumalan keskyn tyge
- Vsko ombi yxi eleue ia wahwa Toiuous Jumalan Armoin tyge
- Toises P. Paualin Epistolas Corintherin tyge
YLITSE
Postpositiorakenne jnk ylitse liittyy mm. 'hallitsemista', 'hämmästymistä', 'suuttumista' ja 'suremista' ilmaiseviin verbi-ilmauksiin, joiden määritteenä nykykielessä on milloin partitiiviobjekti, milloin elatiivi tai illatiivi. Rakenne esiintyy myös sellaisten substantiivien määritteenä, joihin ruotsissa liittyy prepositio över. Kyseeseen tulevat otsikot (kirjoitus t. saarna jnk ylitse) ja jonkinlaista isännyyttä ilmaisevat sanat (herra, vouti ym. jnk ylitse), satunnaisesti muutkin substantiivit. Nykykielessä kyseisissä tapauksissa on esimerkiksi genetiivi- tai elatiiviattribuutti. Osaksi postpositioita päälle ja ylitse käytetään synonyymisesti: kauhistua, vihastua jnk päälle t. ylitse; selitys, toimitus, herra jnk päälle t. ylitse.
Esimerkkejä:
- joca [= Herodes] - - silloin sen macunnan ylitze hallitzi Ika 1659:102
- En 'emme' nijncuin HErrat [ole] pytänet hallita teidän ylitzen Proc 1690:18
- Eij ainoastans Schouluen ja Academian Harjoitusten ylitzen walwoen Proc 1690:40
- Christus itki Lazarusta, nijn että Judalaiset sen ylitzen ihmettelit Flach A2a
- Miehentappo on - - sencaltainen Syndi jonga ylitze Jumala Kauhistu Andr C4b
- catuwaiset - - senwuoxi cauhistuwat nijden endisten tecoins ylidzen LPet 1644b Bb
- Nijn hänen [= Joosefin] Weliäns sen ylitze pahenit, myrkäistyit Andr B4b
- Jonga ylitze Alexander Magnus suuresti suutui ja närkästyi Kex C3a
- Jonga ylitze Alexander wielä enämin wihastui Kex C3a
- nijncuin wäkewä wihollinen tehnyt hänelle [= Paavalille] paljo waiwa ja mielicarwautta, että hän sen ylitze huocaile ja sano Thur Ba
- se Wanhurskas Weri Hwta Jumalan tyge coston ylitze Andr Cb
- näiden Mailmallisten - - cappalden ylitzen Ihminen taita itkee aiwan paljon ja cauwan Proc 1681 A3a
- jotca tämän Cuoleman menon ylitzen Christillisest murhettiwat Ika 1673 Ab
- eij pidä meidän - - muodottamast [!] 'tavattomasti, liian paljon' hänen Cuolemans ylitze sureman Ika 1673 Db
- iotca hänen Cuolemans ylitzen ey ilman sytä ole nytt surulliset Flach C3b
- Waiwan ylitze - - walitta hän [= Paavali] idze ja sano Thur A4b
- Jumala oli Ihmisell andanut Herrauden ylitzen caickein muiden luotuin LPet 1670 C4a
- Jalostvskotun /jalost(i)uskotun/ Foudin Brahelinnan Läänin Ylidzen; Hautamises Andr nimiö
- Christillinen Rwmijn Saarna, Ylitze sen Cunniallisen - - Her JOHANNExen MATTHIAE COLLINUxen Ika 1671 nimiö
- Rachel, jonga ylitze Caxi Jumalan Miestä owat Ruumin Sarnan pitänet ja tehnet Kolck B3a
- Herran Engeli on lässä nijncuin Duomari ia todistaia sen ylitze LPet 1670 D2b
- he piti - - oleman yhdet todistajat sen ylitze [nim. opetuslapset Jeesuksen ristinkuoleman] Ika 1659:32
- Ja ombi - - Hautaminen nijlle Jumalisille yxi Mailmallinen palcka ja todistos heidän ylistettäwän elämisens ylitzen Flach C2b
- [ajallisia rangaistuksia ovat] rutto ia muut taudit, Canssain ahdistuxet ia pahasti kirous ylidzen caickein cappalten LPet 1644b A3a
- Nijn suuri [on] Jumalan Wiha Synnin ylitzen Proc 1681 Ca