3 'erityisenä' (erinomainen = erityinen)
4 so. joilta puuttuu (ihmisen) järki
5 'säikähtävät, kauhistuvat' (Gan. kammahdan 'förskräckas')
7 'etenkin' 20.1.4 a
8 so. ihmisen lapsella ja eläimen pennulla/poikasella (sikiö = lapsi)
10 'myöhemminkin, kuitenkin' 20.1.4 a
11 peräänajatus = harkinta (r. eftertanke)
12 = hyvää ja suotuisaa 28.2
14 = Jumalan yhteensovittamat 34.4 a
15 3.1
16 so. sen puute tuntuu heti (Gan. kaipaus 'avsaknad'; puute ja kaipaus 'avsaknad och brist')
17 = tunnettava '(selvästi) havaittava' 13.2.2.1
19 'saatamme, voimme' 37.2.2.1 (ks. taulukkoa 5)
20 = ihmetellä 12.3
23 so. voivat tuntea toisensa ja olla yhteydessä (ks. tämän tekstin viite 17)
25 = ettemme < ettemme me 18.1.1b
26 'monella tavoin ("monenlaisesti")' 20.1.4b
28 so. sydäntä koskettavat tunteet
29 taitaa = voida, osata 37.2.2.1 (ks. taulukkoa 5)
31 'suostutteleva, vakuuttava, rohkaiseva'
32 = vaikka kuinka hyvin niitä soitettaisiin
33 'jospa' 22.3; Gan. joska, jospan vel josko, VKS (s.v. jos) joska, -n, -s, josko, -s 'jospa, kunpa'. Konjunktion loppu-n ei tässä selity minä-pronominista (ks. 22.2). VKS:n esimerkeissä joskan ja joskas esiintyvät yks. 1. ja 2. persoonan yhteydessä, poikkeuksena näyte Frosterukselta (1791). Olen maininnut liitepartikkeleita käsittelevässä artikkelissani (Tuleppas sijhen nenäilemään. Pragmaattiset liitepartikkelit 1600- ja 1700-luvun diskurssissa, alaviite 5), että Frosterus käyttää joska, josko -adverbista säännöllisesti n-liitteistä asua joskan vaihtelevissa konteksteissa (joskannyt).