1 Teonnimijohdin ntO on VKS:ssa harvinainen. Se esiintyy sellaisissa vartalotyypeissä, joihin on nykykielessä vakiintunut muu johdin: teonto pro teko, saanto pro saanti (tässä merkitys 'saapuminen'), tulento pro tulo, eläntö pro elämä. 23.4.2. Ks. myös Kielioppi 1700 artikkeli 3.
3 'mieluista, sopivaa' (r. lagom)
4 /ehtoo/ = ilta; hämy = (ilta)hämärä
5 eräinen = matkamies, vieras; äänneasusta 5 a-kohdan esimerkit
6 = on muistettava, on jätettävä 19.4, 37.7.1 ja 39.2.2.4
7 Sananlaskuissa rakenteen on tekeminen nominaalimuoto, 4. infinitiivi, voi noudattaa subjekti-objektin numerusta ja olla monikossa: tehty(ä) kauppa(a) on kiittäminen -> tehdyt kaupat (?on/ovat) kiittämiset.
8 väärä = mutkainen (tie t. joki), kankea, jäykkä (niska)
9 'soinen, vetinen niemi' (Gan. 'en udd där vatten rinner, näs'). Noroniemi (on) noutaminen = soisen niemen t. kosteikon yli on päästävä
10 hiisi = jättiläinen, peikko; paholainen; metsän haltija. VKS:n mukaan tässä hiisi 'pyhä metsikkö, uhripaikka; uhripuu'
11 so. (on) totteleminen = on toteltava. Ks. viitettä 6. Vrt. nykysuom. versio Sitä kuusta kuuleminen jonka juurella asunto.
12 ei ole lyömistä = ei kannata lyödä. Kyseessä kansankielen ilmaustyyppi, jota ei vanhasta kirjakielestä tapaa. Vrt. viitettä 6.
13 ämmä = vaimo, nainen; äijä = mies
14 so. ei kannata vaimon/naisen valittaa (ähkyä = valittaa); Gan. 'det är ej att låta illa över'
15 parma(t) = syli, rinta; sylissä ja parmoilla ovat synonyymeja
16 so. sielulla t. sielulle 30.1.4
17 so. ei kannata/hyödytä ampua
21 /suvee/ 'kesää' 7.1
22 /kylmäämä/ = kylmääminen 'jäätyminen, palelluttaminen'; naurama = nauraminen 23.4.2
23 sauk(k)oi = saukko 1.4.2, d-kohdan esimerkit
24 so. kauppaa ei saa tehdä hätäillen l. liialla kiireellä
25 so. naidun (naimisissa olevan) naisen vartalo
26 pro näkemät(t)ä t. näkemätön
27 /nikka/ = nikottelu, hikka. Nykyversio: - - pieru kauan nauramisesta.
28 so. vaikka ei ole jano (janota 'olla janoissaan')
29 'tytöllä, neidolla' (piika) 1.3 f-kohdan esimerkit
30 so. vaikka ei ole aikomusta t. ei pyri naimisiin; käetä 'aikoa, luvata, uhata'
31 kossi 'keskenkasvuinen poika' (r. gosse); vähämies 'pikkumies'
32 kohua 'kehuskella, rehvastella; koreilla, pöyhistellä' Gan. sorla, skryta, fremo, glorior
33 käydä vääten 'kävellä vartaloaan heilutellen, keikutellen' Gan. 'gå slängandes med kroppen åt båda sidor, krumma sig' (vääntää ~ väätä 13.2.2.1)
34 = leikiten, leikillä 14.9
35 kalvaa = kaluta, järsiä, jyrsiä; pureskella
36 'vihamielisesti, pahassa mielessä'; viha-substantiivin instr. Synonyyminä on sortaa-verbin 2. inf. instr. sortain (sortaa 'painostaa, alistaa', Gan. 'partiskt')
38 so. kiroilemalla, kirosanoja käyttäen; kiroa, kiroen pro kirota, kiroten 19.1
39 /suivin sanoin/ 'vihaisin sanoin, vihapuheella'
40 viljoin 'hyvästä tahdosta, auttamishalusta'. Synonyyminen ilmaus on auttain (2. inf. instr.). Vrt. viitettä 36.
41 Ks. viitettä 36
42 so. jatkamalla, liittämällä yhteen, tekemällä lisäosia. Gan. 'medskarvande, tillfogande'
43 = laivatkin 4.2
44 'hypäten, juosten' Gan. kipata 'springa, hoppa'
45 /kiltaan/ 'krouviin, kapakkaan'. Sana kilta (r. gille, muinaisr. gilde) esiintyy kirjasuomessa ensimmäisen kerran itsenäisenä sanana juuri Florinuksen sananlaskuissa. (Häkkinen 2004 s.v. kilta)
46 /kontaten/ 'ryömien, nelin kontin kulkien'
47 'moittien' 19.3.1.2
48 = lentäen, pikavauhtia 13.2.2.1
49 pro lepäillen 'hitaasti'. astevaihtelusta 1.4.2 f-kohta, ele-johdoksesta 8.3
51 'valittaen, voivotellen' Ks. viitettä 14.
53 'hellästi, hellällä kädellä, armollisesti'; armo+i+n (monikkovartalo + instr.) tai armoi+n (yksikkö, oi-vartalo + instr.) 9.1 a ja 14.9
54 'helppo' (synonyymi huokia)
55 hoimies ~ hoomies ~ huovi 'huovi, sotamies' Ks. tekstin 8 viitettä 93 23.5.2 b
57 'aamulla, seur. aamuna' 20.1.3 a
58 'humalassa, olutta päässä'; olu = olut
59 'omaisuutta, tavaraa (yllin kyllin)'
61 oljeta /olkene/e 'kulkea, mennä, tulla'. Synonyymisista ilmauksista olkenee--kulkenee jälkimmäinen on muoto-opillisesti potentiaali. Potentiaalin tunnus on tässä riimin tavoittelua. Aiheesta ks. KIELIOPPI 1700 artikkeli 11.
62 = no(u)stes(sa) 11.4
65 'yön' Gan. yönen : yösen, yö-sanan deminutiivi
67 = lapsena, naisena 14.3
68 = neitona, nuorena naisena; neit(e)nä > nein(n)ä 4.3 ja 6 b
70 = tullut jne. 19.6.2 Muist.
73 po. hapsillinen = hapsellinen 'jolla on pitkät valtoimena (hajallaan) olevat hiukset', 'hajahapsinen'
74 ammotella = huutaa, puhua suu ammollaan; mällitellä = puhua kovalla, jyrisevällä äänellä. Gananderilla myös versio mällötellä 'puhua leveästi, käskevällä äänellä'
75 pro syönyttä. Ehkä vokaali- ja konsonanttivartaloiden sekaannus: syön(y)e+lle mutta syönyt+tä -> syönettä
76 'läheltä'. Konsonanttivartaloiset essiivi läsnä ja partitiivi lästä pro vokaalivartaloiset adessiivi lähellä ja ablatiivi läheltä. Vrt. mies : miehe-n. Essiivistä14.3
78 = paljaspää 'kalju, hiukseton'
79 /paree/ t. /parampi/ pro parempi 15.1
80 /konkariks(i)/; konkari (r. gångare), 'vanha kettu, joka osaa ja tietää kaiken'; hyvästä työhevosesta
81 = että on '(sitten) kun on'. Sananlaskun ajatuksena on 'myöhäistä katumus kuoleman jälkeen'.