1 Oiva Ketonen: Naimakeinon keikkauksia (Hiidenkivi 1/1994)
Alkukesästä 1938 setäni maanviljelijä Gideon Ketonen löysi Teuvan kirkonkylästä Jaakko Luhtalan talon ullakolta vanhojen asiakirjojen joukosta hyvin säilyneen käsikirjoituksen. Se osoittautui häärunoksi, jonka oli kirjoittanut Christfried Ganander (1742-1790) veljensä Jacob Gananderin häihin tämän mennessä naimisiin hänen vaimonsa sisaren kanssa "Wasan wanhas kaupungisa sinä 17. päiwänä syyscuusa 1771".
Nykyisessä asussaan käsikirjoitus ei ole yhtä selkeä kuin se oli 1938, vaikka se onkin vielä hyvin luettavissa. Sen ikä on kasvanut kolmanneksella, ja saasteitakin on ilmassa enemmän. Tästäkin syystä on paikallaan saattaa se asianmukaisesti toimitettuna julkisuuteen.
Setäni oli monissa luottamustehtävissä, laati perunkirjoituksia ja järjesti huutokauppoja, ja jonkin sellaisen asian yhteydessä tämäkin löytö tuli esiin. Kyseinen Luhtalan talo on sittemmin purettu.
Selvyyttä ei ole siitä, miten käsikirjoitus on joutunut Luhtalan taloon. Ganander menetti vanhempansa ollessaan 10-vuotias ja asui sen jälkeen äitinsä sukulaisten luona Hideenin pappilassa naapuripitäjässä Kauhajoella, ja hänellä on voinut olla henkilökohtaisiakin yhteyksiä Teuvalle. Jotain yhteyttä asiaan lienee myös sillä, että Luhtalan talo näyttää jonkin ajan olleen kappalaisen pappilana, kun virkatalo oli heikossa kunnossa, kuten Teuvan historian toimikunnan jäseneltä opettaja Heikki Perttulalta olen kuullut. Teuva oli vuoteen 1795 saakka Närpiön kappeliseurakunta.
Teuvalla ilmestyi 1938 paikallinen sanomalehti Maan Sana, jonka omisti tehtailija Otto Syreeni. Lehti julkaisi runon kesäkuun 9. päivänä, mutta siihen jäi lukuisia virheitä, ja eräitä kohtia sen painoon toimittaja ei ilmeisesti ollut ymmärtänyt.
Setäni antoi tehtäväkseni viedä käsikirjoituksen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle, kun syyskuussa palasin jatkamaan opintojani Helsingin yliopistoon. Palkkioksi löydöstään hän sai valita Seuran julkaisujen luettelosta itselleen kolme kirjaa, hinnaltaan yhteensä 150 mk. Luhtala sai palkinnon Maan Sanalta.
Vaikka runo oli olemassa vain käsikirjoituksena Seuran arkistossa, mistä sitä kopiota pyydettäessä ei aina välittömästi löytynyt, ja se on jäänyt pois Osmo Hormian väitöskirjassa olevasta Gananderin teosten luettelostakin, se kuitenkin kuluneiden yli viidenkymmenen vuoden aikana eli kopioina omaa elämäänsä. Sitä on luettu lähisukulaisteni häissä, viimeksi viime elokuussa, ja aina sen kirjoittajan runollinen taitavuus ja sen vakavanleikillinen realismi on otettu hyvin vastaan.
2 ratki tässä adj:na: suuren, todellisen (rakkauden); adverbina 'aivan, kovin' 20.1.4e
3 naimakeino(t) = kosioretket, naimakaupat (Gan. 'frieri, giftermålshandel'); keikkaukset (Gan. 'lustbarheter, bal, läckerbitar') = huvitukset, juhla, herkkupalat. Runon versio naimakeinokset nykykielistettynä 'avioliiton ilot, hauskat puolet'
4 veisaella, hyräellä, siunaella, halaella, toisaalta hyräillä 8.3
5 Christfried Gananderin nuorempi veli Jacob Ganander oli vaasalainen kauppias. Jo 1200-luvulla perustetun Hansaliiton keskus oli Lyypekki. Suomesta vietiin 1600-luvulta lähtien etenkin tervaa, ja Suomeen tuotiin "saksanmarkkinoilta" (vrt. saksat, kauppasaksat, ks. tämän tekstin viitettä 23) tupakkaa, sokeria, viiniä, silkkiä, posliinia ja kahvia.
6 'vakava, totinen, luja, vahva' (Gan. 'stadig, allvarsam')
7 neittehen = neitse(h)en t. neitsyen (Gan. neiti, neito, neity, neittyt, neitsy(t) 'jungfru'); neittyitten = neitsyitten. Länsimurteinen ts > tt (metsä > mettä) 8.2
8 sikiä (sikiö) = lapsi. Maria Eerikintytär Siniuksen vanhemmat olivat Vaasan kappalainen, v:sta 1774 Iin kirkkoherra Erik Sinius sekä Maria Aspegren.
9 'vahvistettiin' (Gan. lujitan ~ lujo(i)tan 'stärka, fästa')
10 so. seurakunnan (pappi oli "lauman kaitsija l. paimen")
11 Ganander teki leipätyötä leivättömänä (14.3), ts. sai papintyöstään surkeaa t. olematonta palkkaa
12 VKS:lle ominaista s-liitteen käyttöä sinä-pronominin vastineena edustavat tapaukset kuules, kuinkas, etkäs, ettäs (22.2). Ganander käyttää myös kansanrunoudesta tuntemiaan asuja man ~ män ja sas ~ säs pronomineina (=minä, sinä) tai konjunktioiden liitteinä: kuinsas 'jossa sinä', niin säs 'niin sinä', män sanon 'minä sanon'. 1700-luvun tekstien sekä Gananderin sanakirjan liitepartikkeleista tarkemmin Forsman Svensson 2003: 56-64.
13 omena ja mansikka tarkoittavat milloin äidin omaa kultaa, milloin rakastettua; mustikka on jotakin vierasta
14 'satuit' (Gan. johdun 'råka komma, infalla i hågen')
15 'aikoinaan, ennen' 20.1.3a
16 kälys = käly (veljen vaimo) (Kuka käski sinun kömpiä/vääntäytyä kälyni rinnalle?)
17 Kämpiä = kömpiä, vääntäytyä. Sanakirjassaan Ganander käyttää vastinetta klifwa.
18 Huolla = mennä naimisiin. Gananderilla on sanakirjassaan (Nytt Finskt Lexicon, NFL) esimerkki "huolkkon joss ej taida olla huolemata" = gifte sig, om han ej kan wara ogift.
19 = sakeassa 'suuressa' (vrt. ru. den tjocka släkten)
20 'tosi hyvissä' (Gan. tuiki 'alldeles, alltigenom, mäkta, hastigt')
21 Suovuri tarkoittaa mm. lankoa (NFL:ssa myös suoveri, joka on laajemmin tunnettu).
23 Saksa (runossa saxa) tarkoittaa saksalaisia kauppiaita, Jaakob Gananderin liikekumppaneita. Veljen mielestä tiiviit euroyhteydet olisivat mahdollistaneet puolison löytymisen Saksanmaalta. Aiheen käsittely antaa taustaa kotimaisen vaihtoehdon ylistämiselle. Vrt. tämän tekstin viitettä 5
24 'kiireissään, kiiruhtaen' (Gan. kiire l. kiiru 'brådska')
25 = rahaa; itämurteinen piirre -AA > -OA (maa > moa)
27 Sahra tarkoittaa auraa; NFL:ssa on esimerkki "saada sahroihinsa" = 'saada valtaansa'. Kielikuva viitannee sahran aisoihin: niihin valjastettu vetojuhta oli ajajan vallassa.
28 = menestyessä 8.1b
29 päälliseksi = kaupan päälle; päällinen on kauppaa pohjustava väliraha, lahjus
31 = ensinkään, ollenkaan. ensinkänä, ollenkana on eteläpohjalainen, nykymurteissa harvinainen muototyypppi (ks. Mäkelä 1993).
32 'mokomilla'; Gananderin sanakirjassa ja VKS:n teksteissä lyhytvokaalinen asu mukoma
33 Katzeldaa on teonsanan katsella passiivimuoto, merkitys 'olla katseltavana'; säe "katzeldaa kaupittaa" tarkoittaa, että ovat katseltavana kaupittelutarkoituksessa.
34 Kirkistää on NFL:ssä saanut vastineet 'seer, beskådar, gluttar i löndom, bekijkar; per foramen in spicio', siis 'kurkistella (salaa)'; Gananderin sanavalintaan runossa on saattanut vaikuttaa se, että kirki tarkoittaa lemmenkiihkoa, kiimaa.
35 'katsomaan tulevat, (mutta) tulevat katsottaviksi' (~ että heitä katsottaisiin)
38 = ottanut, ostanut, antanut (itämurteinen akt. 2. partisiipin asu: nUt + nA > -nUnnA)
39 makuampi, mieluampi = makeampi, mieluisampi: Gananderilla ei ole hakusanoja makua ja mielua, vain maku ja mielu; kummastakin näyte kansanrunoudesta: omat maat makuammat, omat metzät mjeluammat
41 Tuffa on mukaelma ruotsin sanasta storfar (= isoisä) ja siirtynyt tarkoittamaan yleensä vanhaa miestä, tässä tapauksessa Aatamia. Sana on myös NFL:ssa.
42 suoja l. suopa = suopeamielinen, hyvänsuopa (Gan. 'gynnare'); kade : kate(h)en 'kateellinen, pahansuopa' (Gan. kade, -s, -t, -h 'avundsfull, missgunstig')
43 suurus = aamiainen (Gan. 'frukost'); murkina = ennen keskipäivää syötävä ateria, päivällinen (Gan. 'morgonvard, middag'), nykykielen lounas. Digitaalisen muoto-opin arkiston perusteella murkinaa on syöty kaakkois- ja peräpohjolan murteiden alueilla, suurusta taas lännessä lounais-, hämäläis- ja pohjalaismurteiden alueilla sekä Savossa. Sanojen merkitys näyttää olevan suurin piirtein sama eri alueilla, 'aamiainen'.
44 /murhettii/ = murehtii 'huolehtii, pitää huolta' 12.3. Ilmaukset minun suurukseni suree ja murehtii mun murkinani ovat synonyymisia ('huolehtii aterioistani'). Kansanrunouden tyylikeino parallelismi l. kerto, toisto.
45 so. Jumala antaa minulle luomansa/aikomansa puolison; aivottu = aiottu, tarkoitettu (1.2d); luotu 'tarkoitettu, (kohtalon) määräämä'. Ganander on sanakirjassaan kummankin hakusanan kohdalle esittänyt runoon kirjaamansa sananlaskun, merkityksenä lat. "de coniuge de Deo destinato" ts. tarkoitetaan Jumalan määräämää puolisoa.
46 = sikiävä(inen) 'hedelmällinen, runsaasti jälkeläisiä tuottava'
47 so. osaksi itseäsi t. niin kuin se olisi osa sinua, mallina ruotsin såsom. Ks. 30.3.2 esimerkit 14-16 ja 30.3.3 esimerkit 18-21.
48 Putu tarkoittaa rikkaa, roskaa; NFL:ssa tämä runon fraasi on esimerkkinä putu-artikkelissa: "putuhin putosi" = föll i soporne.
49 so. vaikka istuskelisi ilman työtä l. ihan aikansa kuluksi (Gan. ilman 'för ro skull' eli 'huvikseen'). Florinuksen sananlaskuissa (1702) verbimuotona on imperatiivi: Emändä hywä taloisa, ehkä ilman istucon (länsimurteissa potentiaali on hyvin harvinainen). Ganander käyttää sananlaskun itämurteista versiota istuno(h)on, jossa on potentiaalin yks. 3. persoonan labiaalistuma istunee -> istunoo sekä loppu-n. Verbimuodon h lienee pohjalaismurteissa yleisten h-tapausten analogiaa. Gananderin keruualue kattoi itä- ja pohjalaismurteet; tyyppi antan(n)oon, istun(n)oon esiintyy lähinnä itäisissä ja pohjoisissa savolaismurteissa. Potentiaalia on paljon kansanviisauksien jos- ja vaikka-lauseissa, ja sen voi tulkita alistuksen merkiksi. Usein imperatiivi ja potentiaali esiintyvät rinnakkain samamerkityksisinä. (Ks. Mielikäinen 1984: 302 ja Forsberg 1998: 152-156, 159-163, 344-349.)
50 so. pidä tyttösi/neitosi kämmenelläsi/hallussasi (pivo = koura, kämmen)
51 so. ei se kauppatavara (kalu, jota kaupitellaan, vrt. tämän tekstin viitettä 33) menesty, ts. siitä ei tule voittoa, jos se myydään muille
52 myytöä = myytää 'myytäväksi, myytävänä' 37.3.3. (pass. 1. inf.). Gananderilla on muitakin tapauksia, joissa pitkän vokaalin tilalla on diftongi (AA -> OA), esim. akt. 1. infinitiivit päättöä, synnyttöä ja viitteen 25 partitiivit rahoa, riistoa). Vrt. tämän tekstin viitteitä 33 ja 51.
53 so. kaikki kaupat/kauppasopimukset on pitäminen l. on pidettävä 19.4 ja 39.2.2.4 (Florinus 1702: Tehdyt caupat kijttämiset, hywät pahat pitämiset). Ks. tekstin 32. B. selitys 7.
55 Lähöttää NFL:ssa on vain pitkävokaalinen läähöttää (= läähättää) ja esimerkkinä "läähöittäwi lämpöisesti" = flåsar varmt.
56 vuodes = vuode (pohjalaismurteinen e-nominin versio, -ek, -es, -et)
58 = peloksi (1.2d) 'karkoittimeksi, suojaksi'
59 kierrit = kiersit 'sait ansaan, satimeen' 18.2.2
60 Pirttikarhu on NFL:ssa tulkittu ruotsin sanalla askfijs. Sana on ollut tuttu Gananderille Pohjanmaan ruotsalaismurteista, joissa se tarkoittaa kuopusta, sisarusparven nuorinta lasta. Lönnrotin sanakirjan mukaan pirttikarhu tarkoittaa naisen häpyä. Tämä merkitys on yleinen myöhemmässäkin hollitupakielessä.
63 so. synnyttää, saa aikaan poikueen, pesueen; poikimus (Gan. 'en kulle av fåglar, grisar etc.') ponnistan (Gan. 'sparka ut, föda fram')
65 'horroksesta'; Gan. lovi 'grop, hål', kansanrunoissa ja pohjalaismurteessa 'dvala, extas'
66 pikkuruisesi = pikkuisesi, pikku vaimosi
67 /holhoo/ 'holhoa, hoida, helli' 7.1c muori = vaimo, äiti
68 Gan. polttaa, keittää viinaa 'destillera brännvin'
69 = maistettavaksi (pass. 1. inf.) 37.3.3 Ks. tämän tekstin viitteitä 33 ja 51.
70 'mitä ihmeellisimmät'; kumma 'underlig, sällsam' (Gan.)
71 so. jälkikasvunne, lapsenne
72 = holhotkoon 'huoltakoon, hoitakoon'; ohjatkoon 4.2
73 pro ilmoittaen 19.3.1.1
74 so. äidin puhetavan t. äidin neuvot
75 = eläkää < eläkä(h)ät(te) elinaikan(ne)
76 'tasaisesti, rauhallisesti, tasavertaisesti'