1 'sopimattomuuksien, väärinkäytösten' (r. oordning); genetiivistä 14.1.4
2 so. vaatetuksessa; genetiivin asusta 14.1.3 Muist. 2
3 'säätyhenkilöiden, säätyläisten'
4 31.2
6 Ks. tekstin 8 viitteitä 1–3
7 23.5.2
8 Määritteet ovat alkutekstin mukaisesti pääsanansa jäljessä sekä lisäksi illatiivissa; nykykieli käyttäisi genetiiviattribuutteja: Suomen suuriruhtinas, Skånen, Eestin, Viron, Karjalan jne. herttua - -. Ks. 29.2
10 Ks. tekstin 10 viitettä 12
12 Ks. tekstin 10 viitettä 6
13 Westfalenin rauhassa 1648 Ruotsille joutuivat tässä luetellut alueet: Bremenin ja Verdenin hiippakunnat, lähes koko Pommerin maakunta (siinä Stettinin kaupunki), Rügenin saari ja Wismarin kaupunki. Eesti (~ Viro) oli joutunut Ruotsille jo aiemmin (ks. tekstin 10 viitettä 12) ja Inkerinmaa lopullisesti Stolbovan rauhassa 1617.
14 Kašubit (länsislaav. kansa) asuivat Pommerissa (nyk. Puolan Pomorze), josta suurin osa joutui 1648 Ruotsin valtaan (ks. ed. viitettä). "Kasubien maan herttua" oli Ruotsin kuninkaan arvonimenä vuoteen 1720. Vanha Vendinmaa (vrt. Venden kuningas) sijaitsi Itämeren etelärannikolla.
15 Kaarle XI:n isoisä, Zweibrücken-Kleeburgin pfalzkreivi , oli Baijerissa ja Pfalzissa (= Ala-Pfalzin eli Reinpfalzin sekä Ylä-Pfalzin herttuakunnat) aikoinaan hallinnutta saksalaista Wittelsbachin sukua. Toisaalta pfalz tarkoitti keskiajan Saksassa myös linnaa, jossa keisari ajoittain piti hovia ja joka alueineen oli pfalzkreivin, so. pfalzin hallitsijan, läänityksenä. Pfalzkreivi sai 1356 vaaliruhtinaan arvon. Tärkeimpiä pfalzkreivejä oli Reinin pfalzkreivi, ja vähitellen koko arvonimi siirtyi tarkoittamaan yksinomaan häntä.
16 Saksalaisalueiden itsenäisiä herttuakuntia
18 Ks. tekstin 13. B viitettä 2
20 23.2
22 Hyvyys tarkoittaa myös aineellista hyvyyttä, ts. varallisuutta, omaisuutta, varoja
26 = lähetetään 1.1 b
27 14.6
30 18.1.1
31 23.1
32 '(silloin) kun, (siinä) missä' 20.3
33 toimittaa = käyttää, sijoittaa, suunnitella
34 14.1.5
35 so. maksamiseksi, hankkimiseksi
38 9.2 c
40 19.3.1.1
41 20.3
45 kangaslajin nimitys, joka pohjautuu vanh. ruotsin sanaan tubin ~ tobin
46 'atlassia ~ atlaskangasta' (r. atlask), so. kiiltävää silkkikangasta, satiinia
47 litsi ~ litsu = nyöri, nauha, rihma (vanh. r. litsa < saks. Litze, nyk. r. snöre)
49 'kudottuja', so. sekaan on kudottu helmiä yms.
50 Glasibreemit (r. glasbräm) ovat sananmukaisesti 'lasireunuksia', lähinnä pääntien ympärillä, ehkä muuallakin asusteissa käytettyjä lasinpalasista tehtyjä koristereunuksia (jonkinlaisia kauluksia)
53 'yhdessä (jnk muun kanssa), samoin kuin (jtk muuta)'
54 'solmeilutöiden', so. langasta koristeellisesti solmeiltujen käsitöiden
55 'tietyn mallin mukaan sommiteltujen' (r. lagd)
57 1) 'reunustettujen' ("kantattujen"), 2) 'koruommeltujen'. Lähdetekstissä on käytetty verbiä bordera (< ransk. border), jolla on sekä 'kanttaamisen' että 'brodeeraamisen' merkitys. Verbi brodera (< ransk. broder) on myöhempi laina, vasta 1600-luvun lopulta.
58 so. langasta solmeilemalla kudottujen (vrt. viitettä 54)
60 13.2.2.1
61 /snyörii/, so. yhtä ainoaa [ei kaksinkertaista] sormenlevyistä silkki- tai hienolankapunosta
63 /sla(j)ia/ pro lajia (r. varjehanda slags)
64 'livreissä, virkapuvuissa' (lähdetekstissä liberier, nyk. livréer)
65 'massiivisesta (kullasta)', so. kokonaan samaa ainetta, eivät koverrettuja
66 'tietyn tusinaluvun mukaisesti', so. nappeja saa olla määräluku, esim. tusina tai kaksi
67 'ei voita, ei saa voittaa' (~ olla parempi)
69 = olipa se - - 40.3.2
70 so. yksinkertaisella tafti- tai satiininauhalla
71 '(puvun) saa ~ voi koristaa ~ somistaa'
73 'sisältää', so. puvussa ei saa olla enempää nauhaa
74 Ruotsin ja Suomen vanha pituusmitta kyynärä (r. aln) oli 0,594 m, joten asetuksen sallima nauhamäärä on yli 70 m. Kappale (r. styck) tarkoittaa kankaanmyynnissä tietynpituista kangaspakkaa.
75 = kaikista niistä asioista, jotka - - joka koskee kaikkia niitä asioita, jotka - -
76 ymmärtää jstk = tarkoittaa jtk, käsky pitää ymmärtettämän = käsky tarkoittaa (nominaalimuodon astevaihtelusta 1.3); ei pidä ymmärettämän = ei tarkoita ~ tarkoiteta
78 Lähdetekstin mukaan valjaita (r. hästtyg)
79 Lähdetekstissä on ilmaus där hos (< saks. dabei), joka voisi viitata juuri puheena olleisiin ritaristoon ja aateliin: heidän joukossaan ~ heistä (= hos dem). Saksan dabei-adverbin vastineita ovat nykyruotsissa därmed, därvid(lag), joten toisena tulkintamahdollisuutena on 'siinä ~ tässä asiassa ~ suhteessa ~ yhteydessä' yms. Suomentaja on katsonut ilmauksen där hos merkitsevän samaa kuin därnäst ja näin päätynyt käännökseen sitä likin 'sitten, seuraavaksi'.
80 'kokemus'; äänneasusta 13.2.2.2 Muist. 1
81 Ilmaus caikisa nijsä ylösluetelduisa (astevaihtelusta 1.3) on lauseen predikaatin määrite: kuinka monet heistä [nim. ritariston ja aatelin edustajista] ovat keksineet juonia - - sitten kun kaikki edellä mainitut asiat oli heiltä kielletty.
84 so. valmistustavassa, koristelussa tjs.
85 'kauluksissa' (murt. kra(j)i'kaulus')
87 14.5.2
89 so. perhettään ja palvelusväkeään
90 so. kalliimmin ~ paremmin kuin hänen säätynsä sallii; ks. 20.2 s.v. ylitse
91 so. se, mikä tehdään koreilun vuoksi ja suurin kustannuksin (kulutus = kustannus)
93 'katsotaan, arvioidaan' (r. pröva). Huom. ns. treema, vokaalin yläpuolelle merkityt pisteet (ë), jotka osoittavat, että kyseinen vokaali säilyttää äännearvonsa (vrt. Boëthius).
94 'keksityn' (~ keksityksi) (r. vara uppfunnet); partisiippirakenteesta 39.7.2
95 so. tarkoituksena kiertää (~ rikkoa) lakia
96 = joiden joukkoon luetaan myös - - (relatiivilauseen suomennoksesta puuttuu predikaatti)
97 'maan lakaisemisessa, maassa laahaamisessa' (hame lakaisee maata); käväistä = lakaista; genetiivistä hametten 14.1.4
99 14.1.4
100 = kalta(i)sit(a) 9.2 ja 14.2.1
101 'siitä [asiasta] yllätetään ~ saadaan kiinni'
103 po. wätämän /vetämän/ = maksaman. Vanhoissa lainsuomennoksissa (Martti, Ljungo, Kollanius) vetää-verbiä on käytetty ruotsin vädja-verbin 'vedota' vastineena: vetää (veto). Pajulan (1955) mukaan veto on ruots. laina (vanh. r. wädh, nyk. vad tai pant). Verbi vetää esiintyy Martilla sanonnassa vetää sakko, Kollanius taas puhuu maksun vetämisestä. Näissä tapauksissa vetää on ruots. böta-verbin 'maksaa sakkoa' vastine. Pajula selittää vetää-verbin käytön analogiseksi: koska vetoaminen (vrt. edellä vetää veto) tapahtuu siten, että maksetaan säädetty vetoraha ja vetää-verbillä tällöin on 'maksamisen' merkitys, sen käyttö on laajentunut myös 'sakon maksamista' tarkoittavaksi. Tätä käyttöä tapaa usein 1600-luvun asetuksista.
107 Ks. tekstin 9. A viitettä 19
109 'maksakoon' (ks. viitettä 103)
110 'asianomistaja, syyttäjä, kantaja'
111 Ks. tekstin 10 viitettä 61
112 so. olipa hän mies tai nainen (miehenpuoli, vaimonpuoli vanh. = 'mies-, naishenkilö')
113 'yllätetään, saadaan kiinni' (inf. tio(i)ttaa)
114 so. tämän asetuksen vastaisesti
115 so. edelliseen verrattuna kaksinkertaisen rangaistuksen uhalla; ks. 20.2 s.v. vastaan
116 so. tämä [asetus] ei astu voimaan ennen kuin
118 so. vuonna ("kun kirjoitetaan vuosiluku 1665")
119 'vapaasti, rikosta tekemättä, syyllistymättä rikokseen' (r. saklöst). Vrt. tekstin 8 viitettä 39
121 'joita tämä [asia] koskee'; ks. ed. viitettä
122 Tyypillisen asetusfraasin ruots. versio: Vi bjuder och befaller - - alla dem som vederbör, och för vår skull vill och skall göra och låta, att de rättar sig härefter - -. Nykysuomeksi kohta kuuluisi: Käskemme kaikkia asianomaisia, joilla on sekä tahto että velvollisuus meidän tähtemme tehdä ja toimia [käskymme mukaisesti], menettelemään tämän [asetuksen] mukaan.
123 'käyttäytyvät, menettelevät'; ks. ed. viitettä
124 = millään 17.5
125 Lähdetekstin kärt merkitsee tässä 'mieluista, arvokasta, tärkeää' yms: yhtä mielellään kuin he haluavat välttää rangaistuksen, so. jos heistä on tärkeää välttää rangaistus
126 Stereotyyppinen loppulauseen aloitusfraasi, mallina r. till yttermera visso 'lisävahvistukseksi'
127 Ruotsin sanaa sekret (lat. secretus 'salainen, erityinen') käytettiin aiemmin pienikokoisen sinetin nimityksenä
128 Fruu Muorim 'rouva äitimme' tarkoittaa leskikuningatar Hedvig Eleonoraa, joka poikansa Kaarle XI:n alaikäisyyden aikana piti ohjia käsissään yhdessä holhoojahallituksen kanssa.
129 Ruotsin sana respektive 'kukin erikseen' viittaa tässä asetuksen allekirjoittajien, ts. holhoojahallituksen, kahtalaiseen rooliin: he olivat toisaalta alaikäisen kuninkaan holhoojia, toisaalta valtakunnan sijaishallitsijoita.
131 = lat. locus sigilli 'sinetin paikka'
133 'varainhoitaja' (r. skatt 'kalleudet; verot')