TEKSTI 30

1 14.6

2 Latinankielisen nimen Clemens ('lempeä') asu on r. tekstissä Clement, suom. vastine Klemetti tai siitä lyhentynyt Klemet. Dialogien myöhemmässä painoksessa (1668) suom. asu on Clement.

3 tervettää pro tervehtää 'tervehtiä', 4.1. Passiivin 2. partisiippi tervetetty 'tervehditty' (vrt. luettaa : luetettu)

4 '(sitä) samaa', 'aivan samoin (sinulle)'; ikänäns = aivan kuin; niin ikänäns = aivan niin. Adverbilla ikänä(nsä) on eri konteksteissa useita eri merkityksiä (ei ikänä(nsä) 'ei ikinä, ei koskaan').

5 tarita : taritsen pro tarjota : tarjoan

6 9.1

7 Verbin pitää yleisin käyttökonteksti on futuuris-nesessiivinen rakenne pitää tekemän (32.2.1, 33.2.1, 32.2.2, 33.3 ja 39.2.2.2) Verbillä on dialogeissa useita muita merkityksiä. Pidä hyvää yötä = Vietä ~ nuku hyvä yö. Etpäs sitä pidä kostamata = Tätä sinä et tee rankaisematta. Pidätkös niin varhain päivällistä? = Syötkö - - ? Pitää tapoja pöydän tykönä = Noudattaa (tietynlaisia) pöytätapoja. Pitää lukua jstk = pitää väliä, välittää. En pidä lukua = Vähät välitän, yhdentekevää. Niinkös kumppanistas pidät? = Niinkö vähän ~ Senkö verran arvostat toveriasi? Kusa minun pitää tunteneen sinun? = Missä olisin muka tuntenut sinut? (pitää = sanotaan, kuuluu [tehneen]) Ks. 30.2.2 esimerkit 17–25

8 3.4 ja 16.1

9 Lounaismurteisella stA-liitteellä on suunnilleen sama merkitys kuin nykyisellä hAn-liitteellä; 22.1 ja 22.6

10 = mieluummin t. mieluimmin

11 11.4

12 Dialogeissa esiintyy taajaan ns. puhekielisiä liitepartikkeleja: -pA(s), -s, -stA (ks. 22.1). Etenkin s-liite yks. 2. persoonan sinä-pronominin vastineena liittyy milloin verbeihin, milloin nomineihin tai partikkeleihin: etkös, miksis, mitäs, etpäs, kusas 'missäs', taidakkos 'osaatkos', nyts (= nyt sinä), syystäs (= syystä sinä), ku(hu)nkas (= mihin sinä), kuta tietäs (= mitä tietä sinä), kustas 'mistäs', annas, niinkuins (= niin kuin sinä), jotkas, ettäs (= että sinä), mikses (= mikset sinä), jolles (= jollet sinä), kylläs (= kyllä sinä), kuitenkins (= kuitenkin sinä) jne. Tarkemmin s-liitteestä 22.2

13 sinuas(i) = itseäsi 17.3

14 4.2 Muist.

15 /armahðan/ tai /armatan/ Jälkimmäisessä vaihtoehdossa 1. inf. armattaa pro armahtaa 4.1. Myöhemmässä repliikissä on ortografinen asu armatan.

16. = makasin 18.2.1 a

17 20.1.3 b

18 = "ensimmäinen tunti", ts. kun kello lyö yksi

19 'varmaan(kin)', 'varmasti', 'todella'

20 = harhailet 8.3 a 'erehdyt'

21 = monennenko t. minkä järjestyksessä

22 16.1 ja 16.2

23 'jospa'

24 Latinan- ja ruotsinkielisissä versioissa kysymyssanana on miksi, siis Miksi minun pitää odottaa? ~ Miksi odottaisin?

25 = jouto(aika)a, vapaata

26 = kiellätkö sinä (minulta) niinkin vähäisen pyynnön

27 = Onko minulla sen (asian) kanssa tekemistä? ~ Koskeeko asia minua?

28 = "ettet ole uskoton ~ petollinen", ts. ettet petä minua

29 Latinaisessa mallidialogissa lienee painovirhe: voluit 'tahtoi' pro volui 'tahdoin'

30 13.1.1

31 = yhdessä

32 13.3.4

33 'lehdessä' (r. blad), '(tällä) sivulla'

34 = osaatko sinä lukea (/lukee/ 7.1)

35 'oikein, sangen'

36 lukea ylitse(n) = lukea läpi, kerrata

37 = kenelle 31.1 s.v. edessä

38 pro tämän

39 'epäröit, luet epävarmasti'

40 = hylkää pois (astevaihtelusta 1.4.2 f) 'yritä päästä eroon

41 'hitaasti, selvästi'

42 taitaa = osata, voida

43 tohtia = rohjeta, uskaltaa; saattaa, voida (ilmaisee mahdollisuutta). Tohdit sinä olla hokarempi = Sinä saatat olla hullumpi

44 saapu(v)illa ~ saapuel 'lähellä, läsnä' ('tässä vieressä') 38.3.5

45 = vako(oj)ita 'vakoojia, vakoilijoita' 2.2 ja 14.2.1

46 'huomaavat, panevat merkille, tarkkailevat'

47 = latinan kielellä, latinaa. Sija on instruktiivi 14.9

48 kyllän < kyllämä = kyllä minä; kustan < kustama = mistä minä. Ks. 17.1 ja 22.2

49 so. tämä toivo saa selkäsaunankin tuntumaan hyvältä

50 'kurja, surkea, onneton'. Nikolauksen repliikki Minä kyllä vaivainen on vastaus Martinuksen kysymykseen Kuka tässä itkee? Partikkeli kyllä lienee tässä katsottava vaivaisen vahvisteeksi: minä (joka olen) todella onneton. Latinan- ja ruotsinkielisissä repliikeissä on verbi, suomessa ei.

51 = Minua on piesty vitsoilla ~ Olen saanut selkääni. Passiivin liittomuodosta ks. 18.4 ja 34.1

52 kavalempi pro kavalampi 'ovelampi, viisaampi' 15.1; vrt. viitettä 96

53 suuruspala = aamiainen, aamupala (lounas); suurustaa = syödä aamiaista

54 kartano Yleisnimet turku ja kartano tarkoittavat kumpikin pihaa, aukiota; erisnimi Turku oli alkuaan vanhan kauppapaikan nimi. Lähdekielten mukaan on kyseessä pelkkä tori (lat. forum, r. torg), joten turunkartano on yleistoria merkitsevä ilmaus. Sana tori (Ganander 1787; vrt. Häkkinen 2009) tunnetaan jo herra Martin maanlainsuomennoksesta, ja 1700-luvulla mentiin sekä turulle että torille. Rakennuksen pihaa (pihapiiriä) tarkoittava kartano luontui yhdyssanojen jälkikomponentiksi: kirkkokartano, karjokartano, turunkartano 'toriaukio'.

55 olla vastahakoinen 'panna vastaan, asettua poikkiteloin, tehdä kiusaa' yms.

56 = kuka söi kanssasi? 17.5

57 = minulle. Datiivigen. 30.1.4

58 Etenkin ns. kansliakielessä, asetuksissa ja virallisissa kirjeissä, esiintyy ruotsia (ja latinaa) mukaileva fraasi (antaa) löytää (itsensä) kiitolliseksi = olla kiitollinen (r. låta sig finnas tacksam). Repliikin nykykielinen asu: Olen kiitollinen sinulle t. Kiitän sinua. Akkusatiivista minun ks. 17.1

59 Adessiivin ja allatiivin vaihtelusta 30.1.3. Vrt. tekstin 7 viitettä 11

60 Prefiksiverbi edestuoda 23.1

61 so. käytä tätä tarpeesi mukaan

62 'vai'

63 'mustetta'

64 14.2.1

65 'kirjaimia'

66 Ruotsin ja tai jo 'kyllä' suomenkielisessä kontekstissa

67 Prefiksiverbi uloskirjoittaa (23.1) tässä: 'kirjoittaa (sanelun mukaan) paperille'

68 = Mitä sinulle kuuluu? Minulle kuuluu hyvää. Vrt. viron Kuidas käsi käip? ('Mitä kuuluu?')

69 = Latinan jäähyväistoivotus / lopputervehdys Bene vale / valete! Ego valeo 'Voi(kaa) hyvin! Minä voin hyvin' on yleensä saanut ruotsissa vastineekseen far väl (nyk. farväl), suomessa jää hyvästi (lat. bene = r. väl, suom. hyvästi t. hyvin). Erään ruumissaarnan kirjoittaja kertoo vainajan antaneen pitkää valetii 'jättäneen ikuiset jäähyväiset'.

70 = koska niin haluan. Konj. että = koska; jllek ~ jnk kelpaa = jk haluaa, jtak miellyttää 30.2.2 Muist. ja 40.3.1

71 39.2.2.2

72 'pane esilleen ~ paikalleen' (edespanna 23.1)

73 so. ovat (vrt. r. ligga)

74 vatikranssi (r. krans 'kranssi, seppele, ympyrä') tarkoittanee keittiöstä pöytään kannettavan kuuman ruokavadin alusta (r. bordkrans, bordring). Ks. mm. Dagligt liv i Norden i det sekstende Aarhundrede (linkki) (tanskaksi). Vatikranssi eli vadin/ruoka-astian alla oleva rengas takasi sen, että kuperapohjainenkin astia pysyi pystyssä.

75 1.4.2

76 'puhdista'

77 ensim(m)äinen syömäs(sä), so. älä rupea ensimmäisenä syömään

78 pro sormia. Etenkin monikon partitiivissa -e ja -i-vartalot voivat sekaantua nykypuhujillakin: jos koteja, äitejä niin myös oveja, sormeja pro ovia, sormia. Ks. 13.3.2

79 9.2 c ja 14.2.1

80 'korjaa pois'

81 = kainalossa, sylissä

82 'iltaruokaani, -palaani'

83 = ei minulla ole myötäni 'mukanani' mitään (datiivigen. pro adess.) t. ei minun mukanani (gen. + postpos.)

84 minulleni = itselleni 17.3

85 = ropo. Huom. myös henkilönnimet: Jaak(k)oi, Pekkoi (Pekko), Rahkoi (Rahko), Tuomoi (Tuomo) 9.1 a

86 'sangen, melko'

87 tapaturmasta = vahingossa, harkitsematta

88 so. omavaltaisuutesi ~ ilkeytesi (ilkivaltaisuus) vie sinut turmioon

89 'takamuksiamme'

90 ylös astimilta 'ylös portaita ~ rappuja'; ylys pro ylös, ero lienee vain ortografinen. Ks. 11.3. Variarum rerum vocabula (1644) antaa sanalle astin merkitykset 'gradus, steg, trappa'. Gananderilla astuin : astuimet ja astinlauta.

91 17.5; vrt. viitettä 56

92 hilata = leikkiä

93 so. sitähän minä pelkään 22.5

94 'merkit, kuulat, tikut' (r. prick)

95 = avatkaam(me) kirjam(me)! 18.1.2 b ja 21.4

96 'ovela, viekas'; vrt. viitettä 52

97 Eijaa 'hei, eläköön' (lat. iō ja eia ~ heia, vanhan ruotsin eja) on kehotukseen liittyvä tai iloa ilmaiseva interjektio. Ilmaus esiintyy jo vuoden 1701 virsikirjassa, johon se pääsi latinankielisten jouluvirsien mukana. Ganander: eija laulakka ja eija laulamma, lunastetut olemma. Dialogin repliikki modernistettuna: Hei toverit, iloitkaamme!

98 'kuulaa' (r. klot)

99 1.4.2 c

100 'varo (haastamasta minua kilpailuun)'; inf. kavattaa pro kavahtaa. Vrt. viite 3 ja 15

101 Suomennoksen Ja seuraa ruotsinnosta (vrt. viitettä 66), latinassa on imo (p.o. immo 'vieläpä, päinvastoin') = Minä jopa haastamalla haastan sinut

102 'kovin, sangen'

103 p.o. kiltistäpäs : kiltistä pro kiltisti (20.1.1) + liite päs. Ganander antaa adjektiiville kilti t. kiltti mm. merkitykset 'ond, snäsande, högmodig'. Suomennokseen sopii 'kopea, ylimielinen'. Repliikki modernistettuna: Sinähän / sinäpäs puhut kovin ylimieliseen sävyyn. ~ Puhutpas sinä kopeasti.

104 pro kiellän. Vrt. 1.3

105 Repliikki noudattaa ruotsinnosta: makaa (r. ligger) 'on' ja sieltä pois (r. där borta) 'tuolla'.

106 = Pelkään, etten voi. Kieltoverbin puuttuminen selittynee latinasta, jossa on myönteinen ut-konjunktio ("pelkään, kunpa voisin")

107 p.o. täytyy

108 so. mitä tekemistä sinulla on t. mitä sinun on tehtävä

109 'illallisen'

110 'kertaamalla, lukemalla läpi useita kertoja'. Vrt. viitettä 36

111 Adverbin entä h:llinen asu voi olla heijastusta suomentajan klassisten kielten taidosta ja siis hyperkorrekti. Latinan h on heikko, lähes kuulumaton äänne, mistä syystä esiintyy sellaisia rinnakkaismuotoja kuin hera ~ era 'emäntä', herus ~ erus 'herra, isäntä', heia ~ eia (ks. viitettä 97), hei ~ ei 'voi', Hiberia ~ Iberia 'Espanja, Hispania' jne. Toisaalta Varsinais-Suomen ja Hämeen murteista on pantu muistiin pari häntä- ja hentä-tapausta. (Suomen murteiden sanakirja, s.v. häntä.)

112 'lähes kokonaisen tunnin'

113 = kuivasin 18.2.1 a

114 'herkkä(tuntoinen), arka, hemmoteltu'; Ganander: kräslig

115 = aikoihin, pitkään aikaan

116 = Miten sinulla on mennyt (viime aikoina)? t. Miten elämäsi on sujunut? – Hyvin. Kuinkas sinä voit elää? = Mitä sinulle kuuluu? Vrt. viitettä 69

117 Ruotsin Styrbjörn-nimen suomalaistettu asu

118 = Sinä et ole varmaan ihan järjissäsi (vrt. nykysuomen Sillä ei ole kaikki kotona t. Sillä on vintti pimeä(nä) ja nykyr. Han har inte allting ~ alla hästar hemma)

119 hokari 'tyhmä, hullu'. Gananderilla myös verbi hokaroita : hokaroitsen 'käyttäytyä tyhmästi'

120 'luokka/koulutoverini'

121 'koeta(pa)s'

122 = tempasit, riuhtaisit 18.2.1 a

123 'takaisin'

124 = vaatteittesi 14.1.4

125 tehdä varkaaksi = syyttää varkaaksi ~ varkaudesta

126 'petturiksi' (peipo(i)ttaa-verbi on lounaismurteista perua)

127 = Minulla on sinulle (jotakin) asiaa

128 'erehdyt'; erhettyä pro erehtyä 4.1

129 'en osaa, en pysty'

130 = meidän pitää kulkea ruumissaaton edellä

131 kusta + sta + s = mistäs sinä. Vrt. viitettä 9

132 Rakenne luul(l)akseni on yksi VKS:n ani harvoista ns. kvantumrakenteista 39.1

133 = viiniä siunaamaan, so. lukemaan viininsiunausrukouksen

134 kuullella = kuunnella

135 Tapana oli ja on edelleen useissa kulttuureissa toivottaa siunausta aivastavalle (engl. bless you, ven. Prosit). Vrt. tekstin 31 viitteitä 74 ja 77. Partisiipista aivastavainen ks. 19.5.2

136 'johonkin ryhtyvälle'

137 9.1 d