1 24
2 siivollinen = säädyllinen, siveä (hyvien tapojen mukainen) ≠ siivo(i)toin 'säädytön, epäsiveä'; siivollisuus = siveys, hyvätapaisuus; saastainen = likainen; saastaisuus = likaisuus, siivottomuus
5 = näkyisi, tulisi näkyviin ("osoittaisi itsensä"). 33.2.2 b
6 7.2
7 kehno = ujo, siveä; kehnous = ujous, siveys, vaatimattomuus; suom. antaa ujoudelle synonyymin häpy
9 karsas : karsaat 'kiero' (vrt. karsastaa 'katsoa kieroon')
10 /luuli(j)itten/ = luulijoiden 'epäileväisten, luulotautisten' 2.2
11 /houra(aj)itten/ = hourailijoiden 'höppänöiden, hourupäiden' 2.2
12 "räpyttävät, räpyttelevät" (vrt. iskeä silmää)
13 silmälaudat = silmäluomet t. kulmakarvat; lat. gena (r. kind) = 1) poski, 2) silmäkuoppa, 3) pl. silmät; palpebra, tav. pl. = silmäluomi
14 silmäkarvat = kulmakarvat t. silmäripset; vrt. viitettä 13
15 'tuijottavat, selällään olevat'
16 'säikähtäneiden, pelästyneiden' 19.6.2
17 = virhe 13.1.1
20 ulosnäyttää = osoittaa 23.1
21 'luonteenlaadun, sielun, mielen' (vrt. silmät ovat sielun peili)
22 = muinoin, ennen 20.1.3 a
23 katsella ~ katsoa toisen päälle = katsoa toista 31.2 s.v. päälle
24 kyynysilmin (instr.) = silmät puoliksi ummessa ("puoliumpisilmin") 39.8
27 Predikatiivin sijasta 28.2
28 = silmät raollaan t. puoliavoinna ("raotetuilla silmillä"). Astevaihtelusta 1.2 d ja rakenteesta 39.8
29 = huulet yhteen puristettuina 39.8
30 = soveliaana, sopivana, kauniina 14.3
32 'maan tavan mukaan'; suomentaja on jättänyt hyödyntämättä latinankielisen version termin Polypus 'monijalkainen' (ruotsinnoksessa pl. Polypi; vrt. polyyppi)
33 laittaa itsensä = käyttäytyä, menetellä 23.2
34 'ominaisuudet'; omaisuus = ominaisuus
35 /erinkaltaiset/ 'erilaiset'
36 /ei lankee/ 7.1; ei lankea x:n neuvon alle = ei ole riippuvainen x:n neuvoista, ei ole x:n neuvottavissa
39 virhitä : virhitsen 'pilata, rumentaa' ("tehdä virheelliseksi"). Vrt. viitettä 17, jossa nomini virhi
40 'sopimatonta, huonoa'. Astevaihtelusta 1.2 c ja predikatiivin sijasta 28.2
41 pro ne (korrelaattina siivolliset käytökset 'hyvät tavat')
42 'kokonaan, järkiään, täysin'
43 'kuitenkin, joka tapauksessa'
44 = kun 20.3
45 /teki(j)ille/ = tekijöille 2.2
46 rautija pro nyk. raudoittaja
47 myödenantaa = suoda, sallia
49 so. rehellisen t. suoraselkäisen luonteen
50 /ryppy(ih)in/ 14.5.2
51 iilikotti (r.igelkott) = siili
52 9.2 c. Huom. genetiivin asut sieramitten (14.1.5) ja sieranten (14.1.4)
54 rietas = likainen, huolimaton, sottapytty
55 1.2 c
56 /suola(aj)itten/ = suolaajien 2.2
57 /pyhjit/ = pyyhit 1.2 c ja 11.4
58 9.1 b
60 /kuins(ä)/ = kun sinä 22.2
61 6 Muist. 2
62 /äänen kansa/ = äänellä, so. äänekkäästi t. kuuluvasti 31.2 s.v. kanssa
63 kuorsata tässä: hengittää rohisten t. huohottaen (suun kautta)
64 so. (pelkästä) tottumuksesta
65 so. erilaisia hengitysvaikeuksia poteville, "hengästyneille"
67 Ändä(nsä) /ääntä(nsä)/; antaa ääntä = äännellä, puhista
68 13.2.2.1
71 = ilman lakkia 14.7
72 tervettää pro tervehtää 4.1 'tervehtiä'
73 so. joiden oli määrä ~ jotka aikoivat tervehtiä 32.2.1
74 'takaisin' so. tervehtiä puolestaan, vastata tervehdykseen
75 = tai 20.3
76 19.3.2
77 = kristillistä, ts. kristillinen tapa. Predikatiivin sijasta 28.2. Ks. tekstin 30 viitettä 135
78 so. omalla tahdollaan t. mielellään. Suomen miele + llä + ni on sananmukaisesti ruotsiksi med min vilja. Latinankielisessä alkuperäisversiossa olevan porro-adverbin merkitys on 'uudelleen, edelleen, jälkeenpäin'.
79 /pyytää kajahtamaan/ = yrittää (saada) kajahtamaan.
80 'tahallaan, yrittämällä'. Ganander: hankkio 'aie, suunnitelma; hankkiosta 'med fullt upsåt'
81 = kerrata, toistaa. Äänneasusta 9.1 a
82 'voimaansa' (vrt. väellä ja voimalla) 7.2
84 so. pitävät hyviä tapoja suuremmassa arvossa kuin terveyttä. Verbistä pitää 30.2.2
86 = sivelty (päällesivuttu väri tarkoittaa jonkinlaista poskipunaa)
87 = ettei se muutu - - eikä aiheuta - - (edestuottaa 23.1). Konditionaali alisteisuuden merkkinä 33.3 a
88 'epärehellisyydeksi, teeskentelyksi (pahanilkisyydeksi)'
89 'säikähdystä, kauhistusta, pelkoa'
90 = sananlaskun mukaan, kuten sananlaskussa sanotaan
92 'astetta' (vrt. r. trappa 'rappu')
93 'mielenlaatu, taipumus, himo' (siis liika vaatimattomuus)
94 so. saa harjoitusta, harjaantuu
95 so. näyttelemistaidossa, komedian näyttelemisessä; leikki myös 'peli, kilpailu'; leikkiä 'pelata, kilpailla'
96 /ylöspuhaltaa/ 'panna pullolleen'
97 so. päästää posket riippumaan
99 Thraso (gen. Thrasonis) oli kerskaileva sotilas roomalaisen näytelmäkirjailijan Publius Terentiuksen komediassa Eunukki
100 Jeesuksen opetuslapsi Juudas Iskariot kavalsi Jeesuksen palkkiota vastaan (esim. Luuk. 22: 47–48)
101 9.1 a
102 = ettet s(in)ä 22.2
103 ja olkoon pois turhuus pyytää = äläkä turhaan yritä (pyytää tehdä = yrittää)
104 20.1.1 Muist. Merkitys tässä 'äänekkäämmin'
105 = kun sinä 22.2
106 ylenantaa ~ ylönantaa 'oksentaa t. hylätä'; ylenanto ~ ylönanto 11.3
107 Lauseenalkuinen inf.subjekti, jonka malli on lähtökielissä. Nykyään esim. se, että aiheuttaa itselleen (liialla juomisella) oksentamiskohtauksen ~ joutuu oksentamaan. Ks. 39.2.3.4 ja 41.1. Tekstissä on useita näytteitä lauseenalkuisesta infinitiivistä sekä ennen tätä virkettä että tämän virkkeen jälkeen
108 39.2.2.2
109 = puhtaaksi ~ valkeaksi; välkeä = mm. avara, väljä; valoisa; sievä; puhdas. Gananderilla ja Lönnrotilla vain merkitys 'avoin, laaja'. Vokalismista 7.1 ja 7.2
110 hieta = hieno hiekka (vrt. Hietaniemi, hiekkaranta); latinan pulvisculum on ruotsinnettu sanalla pulver
111 'tyttösten, tyttöjen' 9.1 b
112 Alunaa saadaan alunakivestä (= aluniitista), joka on kiteinen mineraali, ja sitä käytetään mm. lääkintä- ja kosmeettisiin tarkoituksiin
115 Iberit l. iberiläiset (lat. Iberi ~ Hiberi), joiden asuinpaikkaa Pyreneiden niemimaalla nimitettiin aikoinaan Iberiaksi (lat. Iberia ~ Hiberia), tarkoittavat tekstissä espanjalaisia (hispanialaisia). Ruotsintaja onkin lisännyt selvennykseksi i Spanien.
116 /pyhjeliinalla/ 1.2 c. Vrt. viitettä 57
117 eli – eli = joko – tai 20.3
118 20.1.3 a
120 pro useemin (= useammin) 11.1
121 = omalla paikallaan, omassa yhteydessään 25.2.2
124 'tytöillä, naisilla' 1.3
127 19.3.1.2
128 = taakseen 25.2.1
129 siveä = säädyllinen, hyvätapainen. Vokalismista 7.1
130 = kauniisti ojennettu, so. suoraselkäinen, ryhdikäs. Verbimuodosta 13.2.2.1 c
131 'teeskentelyä, tekopyhyyttä'
133 'syntyvät, aiheutuvat' 23.1
134 15.1
135 /kamppaukselle/ 'kamppailulle, kilpailulle'
137 /eroitta(j)ita/ = erottajia 'erotuomareita' 2.2
140 15.1 Muist. 1
141 = älä ole tietävinäsikään 38.3.3
142 22.2
144 /ei mis(s)ään/ 36.2 ja 39.7.2.4
145 23.2
146 = kunnollinen, siivo(sti käyttäytyvä), so. kunnon nuorimies
147 so. yhtä hyvin leikissä / kilpailussa kuin juhlissakin (pidoissa)
148 /yhdenkaltainen/ 'samanlainen'
149 25.1.2.2
150 Henricus-nimen (= Henrik) puhuttelusija eli vokatiivi
153 /kumppanittes(i) 'kumppaneittesi' 14.1.5
154 so. saisit kumppanisi ~ toverisi suhtautumaan sinuun suosiollisesti
155 kirjalliset konstit = luku- ja kirjoitustaito sekä "vapaat" eli ihmistieteet, ts. humanistinen ala (artes liberales)
156 ylistää-verbin merkitys on VKS:ssa myös konkreettinen ('korottaa, ylentää'); tässä 'suosittaa, saada arvostamaan'. Modernistettu versio: suosittaisit heille ~ saisit heidät arvostamaan tieteiden ja taiteiden opintoja sekä hyviä tapoja
157 = Freiburgissa Breisgaussa. Freiburg oli Badenissa Länsi-Saksassa sijaitsevan Breisgaun maakunnan suurin kaupunki