3 'rikkomuksista, liiallisuuksista'
5 banketti (r. bankett) = juhla-ateria, juhlaillalliset
6 'yleiset juhlatilaisuudet'. Suomentaja kääntää säännöllisesti ruotsin sanan solenn 'juhlallinen' adjektiivilla julki(nen).
7 'uudelleen'. Samasta asiasta oli kuningatar Kristiina antanut asetuksen jo 20 vuotta aiemmin, 17.12.1644
8 'kiellettämän ja lakkautettaman' 13.2.2.1
9 Ks. tekstin 15 viitettä 17
10 = vanhemmitta 14.7
11 2.2
12 = voidaan kutsua 19.2 ja 37.3.2
13 23.5.2
14 = laillisiksi todistajiksi 30.4 (vrt. r. kalla ngn (så)som vittne)
16 39.5
17 Ks. tekstin 21 viitettä 103
18 Ks. tekstin 9. A viitettä 19
19 Morsiussauna (r. brudbadstuga) tarkoittaa morsiamen juhlallista kylvettämistä häiden aattoiltana. saunassakäyntiin liittyi vieraiden kestitys ym. juhlaseremonioita, ja tällä tavalla oli vastineensa säätyläis- ja ruotsalaisperinteessä vielä 1700-luvulla.
20 Prosessi (r. process) tarkoittaa 1) juhlakulkuetta 2)juhlamenoja yleensä
22 po. pois kieltyt = kielletyt
24 so. juhlalliset (julkiset) kotiinpaluut ~ kotimatkat; esim. Varsinais-Suomessa ja Hämeessä vihkimisen sisältävä hääjuhla pidettiin morsiamen kotona, ja matka sulhasen kotiin tapahtui samana iltana tai seuraavana päivänä.
25 so. kaupunkiin ajaminen t. ratsastaminen 23.4.2; ns. sulhasjoukko eli sulhasen sukulaiset puhemiehen johdolla saapuivat morsiamen kotitaloon usein jo yöllä tai varhain aamulla.
26 'ajaminen, kulkeminen' 23.4.2
27 = älkööt kutsuvieraat kokoontuko 33.2
28 Morsiamen ehtoo ~ morsiusehtoo (r. mökväll) tarkoittaa sekä häiden aattoa että sitä kestitystä, joka järjestettiin häätalossa morsiamen sukulaisille ja ystäville häiden edellisenä iltana. Myös sulhasen sukulaiset viettivät tämän kotona vastaavanlaisia "nuorenmiehen lopettajaisia" (vrt. svenkväll, svensexa, polterabend).
29 35.3.2
30 = jokaista (itsekutakin) neuvotaan ~ kehotetaan 33.2
32 'edellytystensä, elinehtojensa'
34 kulut/ us ~ - os = kustannukset, (rahan)meno
35 = muutamia pareja, so. rajallisen määrän [vieraita]; monikosta 13.3.2
36 'paitsi, lukuun ottamatta sitä, että - - ~ poikkeuksena se, että - -'. Suomentaja on muodostanut 2. inf. instruktiivin passiivivartalosta: ulosotetta + e + n pro ulosottaen tai ulosotettu(na) (lähdetekstissä undantagandes). Vrt. viitettä 105.
37 so. leskikuningatar Hedvig Eleonora. Ks. ed. tekstin viitettä 128.
38 Esimerkkinä lähdetekstin orjallisesta seuraamisesta on ruotsin att-infinitiivin (att bevista) suomentaminen ilmauksella että + infinitiivi.
39 'mukana oleva seurue'; ks. 38.2.2.1 ja 38.3.2
40 'sillä' (r. därunder), nim. annetulla määräyksellä, so. määräys ei koske kuningasta eikä hänen seuruettaan
41 so. isäntäväki, häiden järjestäjät
42 'sen ohella, tässä yhteydessä' tjs. (lähdetekstissä där hos, ks. ed. tekstin viitettä 79)
46 'laulajia'; äänneasusta 2.2
47 Lähdetekstissä råd, jolla on myös merkitys 'varat' (koko ilmaus: varojensa ja mahdollisuuksiensa mukaan)
48 so. saatettaman päätökseen, vietämän loppuun
49 'miekkoja' ("glafuja" < r. glav). Aseiden käyttö leikkimielessä kuului häätapoihin: Ruotsin ja säätyläisten tapaan joillakin seuduilla Suomessakin sulhanen ja morsian häätanssin aikana siirrettiin tanssien naineiden ryhmään, minkä jälkeen naineiden ja naimattomien ryhmän välillä käytiin symbolinen taistelu.
51 Ks. viitettä 6
52 'kohtuullisella ~ vähäisellä määrällä viiniä'
53 iloittaa 'ilahduttaa' tässä: 'kestitä' (r. traktera). Verbinmuodosta 19.2 ja 37.3.2
54 2.3
55 'liiallisuuksiin, kohtuuttomuuteen' (muoto = tapa; kohtuus). Vrt. nyk. ylen määrin
56 Ks. tekstin 10 viitettä 61
58 po. ?cocoondumisesans 'juhlan-, illanvietossaan'
59 kokous = kokoontuminen, (juhla)tilaisuus, illanvietto yms.
60 so. kutsuvieraat saapuvat viimeistään klo 7
61 pro nyk. voidaan aloittaa ja - - lopettaa 19.2 ja 37.3.2
63 'sopimattomuus, väärinkäyttö'
64 20.3
65 so. siten että sallitaan makeisten tarjoaminen
66 Huom. attribuutti (enämmät) abessiivissa (enämmätä 'enemmättä') ja pääsana (ruan laitost) partitiivissa (laitosta 'laittoa'). Ks. 20.2 s.v. paitsi (ja ilman).
67 vasten tahtoa, so. kaikkea muuta kuin mielellämme
68 so. aivan yleisesti, kaikkialla samalla tavoin
69 = siihen, so. juhla-ateriaan. Ks. 31.2
70 15.1
71 'kandeerattua, sokerilla päällystettyä' (r. kanderat), so. kandeerattuja sokerimakeisia
72 so. koostuu, muodostuu, on tehty luonnonhedelmistä (r. bestå i ngt). Ks. 30.1.2
74 so. marsipaanit, jotka on koristeltu kuvin tai jotka on muotoiltu eri hahmoihin
75 'perheenisä(nnä)n, talonisännän'
77 so. sulhasen on pakko saapua häätaloon häitä edeltävänä päivänä; äänneasusta talohin (< taloihin) ks. 9.1 ja 14.5.2
78 vapaa-sanan synonyymi (alttiisti = vapaasti, esteettä)
79 'vapaasti, rankaisematta' (r. saklöst)
80 so. niin kuin hän parhaaksi katsoo
81 33.2
82 'illallisella, ilta-aterialla'
83 = makeisitta ja juopumuksetta, ts. tarjoamatta makeisia ja alkoholijuomia 14.7
84 'sulhasena ja morsiamena', so. häävaatteisiin pukeutuneina (vrt. viitettä 14)
86 '3. artiklassa ~ pykälässä'
93 'on otettu käyttöön, vakiintunut'
94 = moni havaitsee ilmeisen haitan, so. monella on huomattavia vaikeuksia
96 'tilaisuudessa, tapauksessa'
97 1.1 b
98 so. ilman että siitä on vahinkoa lähettäjälle
101 ablatiiviagentteja 34.4
102 kaase ~ kaaso = morsiamen pukija tai seuralainen
103 Edeskäyvät ovat juhlatilaisuuksien avustajia, hääairuita, tarjoilijoita, häämenojen valvojia ym.
104 Suvut ja langot (r. släkt och förvanter) ovat omaisia ja sukulaisia, lanko lähinnä avioliiton kautta saatu sukulainen
105 vrt. viitettä 36
106 kota tarkoittaa tässä 'keittiötä' (r. kök)
107 so. julkisesti ja juhlallisesti tapahtuva lahjojen antaminen (ks. viitettä 6)
108 20.2
111 Ks. tekstin 11 viitettä 39
112 = auttaa sulhasta ja morsianta jotenkin ~ antamalla jotakin. Ks. 30.2.1
113 '(hääjuhlan) ulkopuolella' 20.2
114 'hän haluaa, hänelle sopii'. 30.1.4
115 'mahdollisuuksiensa ja mielensä mukaan'